Työuupumus on seurausta pitkittyneestä työstressistä, siihen liittyvät vahvasti uupumusasteinen väsymys, johon lepokaan ei usein auta. Myöskään viikonloput tai lomat eivät auta palautumaan työstä. Uupuneella ilmenee henkistä etääntymistä työstä ja kyynistynyttä asennetta, oma ammatillinen itsetunto heikkenee sekä erilaiset kognitiiviset vaikeudet, kuten muistiin ja keskittymiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät. (Duodecim 2022).
Salmen (2022) mukaan työuupumuksen syntymiseen liittyy vahvasti voimakasta itseen kohdistuvaa syyttelyä. Tämä aiheuttaa yliyrittämistä ja lopulta voimavarat loppuvat täysin. (Salmi 2022, 52.)
Yksinomaan pelkkä suuri työmäärä harvoin johtaa työuupumukseen. Siihen liittyy lähes aina muitakin työtilanteen ristiriitoja, kuten huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työyhteisön tuen puute tai puutteet esihenkilötyössä. (Työterveyslaitos 2022).
Lisäksi työuupumukseen myöntäminen on monille vaikeaa. Se aiheuttaa suurta häpeää, mikä pitkittää hoitoon hakeutumista ja sitä kautta myös toipumista (Salmi 2022, 43).
Toipuminen edellyttää monenlaisia muutoksia
Työuupumuksesta toipuu, kun työntekijä pääsee elpymään ja työstä poistetaan tekijöitä, jotka ylläpitävät kuormitusta. Toipuminen edellyttää kuitenkin aina muutoksia työolosuhteissa sekä työntekijän toiminnassa ja asenteissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työuupumus tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet siitä on toipua ja ehkäistä näin työuupumukseen liittyvien sairauksien, kuten masennuksen, puhkeamista. (Työterveyslaitos 2022).
Kantosen & Lehtilän (2013) tutkimuksessa kuntoutuksen aikana työuupumuksesta toipumiseen sisältyi voimavaroja, jotka liittyivät olosuhteisiin, kuntoutujan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sekä sosiaaliseen tukeen. Tärkeimmät voimavarat kuntoutusinterventiossa liittyivät vertaistukeen, tiedon saantiin työuupumuksesta ja motivaation heräämiseen itsestä huolehtimiseen. Toisena toipumisen kannalta tärkeänä voimavarana oli sosiaalinen tuki lähipiiriltä ja työtovereilta. Kolmantena keskeisinä voimavaroina olivat muutokset suhtautumisessa itseen sekä työhön ja myönteisten tunnetilojen lisääntyminen. (Kantonen & Lehtilä 2013).
Toivakan (2013) tutkimuksessa työuupumuksesta toipumiseen liittyy yksilöiden voimavarojen lisääntymistä sekä muutoksia työtä koskevissa asenteissa ja käyttäytymisessä. Tutkimustulos on merkittävä, sillä se tuo esille yksilön vaikutusmahdollisuudet omaan hyvinvointiinsa myös työuupumustilanteessa (Toivakka 2013).
Yhteenvetona voidaan todeta, että uupumuksesta toipuminen vaatii aina muutosta omissa toimintatavoissa sekä työtavoissa ja työolosuhteissa. Omasta hyvinvoinnista ja palautumisesta on huolehdittava. Toipumista edesauttavat ammattilaisten sekä lähipiirin tuen lisäksi vertaistuki. Toipumiselle on annettava riittävästi aikaa, jotta mieli ja keho ehtivät palautua.
Kolmiosainen podcast
LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutukseen kuuluvana kehittämistehtävänä valmistui kolmiosainen podcast Työuupumuksesta toipumiseen. Linkki podcastiin.
Podcastin tavoitteena on madaltaa kynnystä uupumuksen puheeksi ottamisesta. Tekijät toivovat, että teosta voisi paitsi hyödyntää ammatillisen kehityksen tukena työterveyshuollossa myös edistämään LABin henkilöstön työhyvinvointia.
Kirjoittajat
Joanna Pöysti ja Saija Uusitalo ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun muuntokoulutuksesta.
Anja Liimatainen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Duodecim. 2022. Terveyskirjasto. Työuupumus. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00681
geralt. 2021. Altmann, G. Stressi, rentoutua, rentoutuminen, jännite. Pixabay. Viitattu 12.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/stressi-rentoutuminen-rentoutua-391654/
Kantonen, S. & Lehtilä, L. 2013.Työuupumuksesta toipumiseen liittyvät voimavarat ja merkityssuuntautuneet stressinsäätelykeinot työuupumuskuntoutuksen aikana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. Viitattu 20.7.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42205/URN:NBN:fi:jyu-201309232340.pdf;sequence=1
Mohammed_Hassan. 2021. Hassan, M. Väsynyt, uupunut, stressi. Pixabay. Viitattu 12.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/v%c3%a4synyt-uupunut-stressi-mies-7103575/
Salmi, P. 2022. Työuupumuksen syntyminen: Työhyvinvoinnin johtaminen apuna työuupumuksen ehkäisemisessä. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, johtamisen akateeminen yksikkö. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/14077/Gradu%20virallinen%2010.pdf?sequence=2
Toivakka, H. 2013. ”Sun täytyy tehä muutos”: Työuupumuksesta toipuminen kuntoutuksen yhteydessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. Viitattu 10.8.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42123/URN:NBN:fi:jyu-201309102268.pdf?sequence=1
Työterveyslaitos. 2022. Työuupumuksen hoito. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus/tyouupumuksen-hoito
Linkit
Linkki 1. Pöysti, J., Uusitalo, S. & Liimatainen, A. 2022. Työuupumuksesta toipumiseen. Podcast. LAB Focus SoundCloud. Viitattu 3.11.2022. Saatavissa https://soundcloud.com/labfocus/sets/tyoeuupumuksesta-toipumiseen
