Miten ensihoitajat saadaan pysymään alalla?

Sosiaali- ja terveysalan työolot ja erityisesti hoitoalan työolot sekä hoitajien alanvaihtoajatukset ovat puhuttaneet mediaa sekä ihmisiä 2010-luvulla. Vuonna 2019 alkanut koronapandemia on nostanut aihetta pintaan erityisesti median keskuudessa. Sairaanhoitajaliiton toteuttaman työolobarometrin (2020), mukaan työhyvinvointi oli huomattavan laskusuuntainen edelliseen, vuonna 2018 tehtyyn  työolobarometriin verrattuna. (Sairaanhoitajaliitto 2020.) Myös Tehyn teettämän (2020) erikoissairaanhoidon sairaanhoitajille suunnatun kyselyn mukaan 88 % vastaajista harkitsi alanvaihtoa kuukausittain, ja erityisen tyytymättömiä ollaan alan vaativuuden ja palkkauksen epäsuhdanteisuuteen (Tehy 2020).

Ensihoitajien alalta lähdön syitä sekä alalla pysyvyyttä lisääviä tekijöitä selvitettiin opinnäytetyössä haastattelemalla 13 alalta lähtenyttä ensihoitajaa. Kaikki haastateltavat olivat työskennelleet ensihoidossa. (Nieminen ym. 2021.)

Huonot urakehitysmahdollisuudet johtivat alanvaihtoon

Haastatteluista nousi monisyisiä alan vaihtoon johtaneita tekijöitä, mutta myös hyvää pohdintaa alalla pysyvyyttä lisäävistä tekijöistä. Suurimmiksi alanvaihtoon johtaneiksi tekijöiksi nousivat urakehityksen puutos, huoli omasta jaksamisesta työhön ja epävarmuus tulevaisuudesta lyhyiden työsopimuksien ja sopimuskausien myötä. Tärkeimmiksi alalla pysyvyyttä lisääviksi tekijöiksi nousivatkin urakehitysajattelun kehittäminen, työssäjaksamiseen panostaminen ja työnkuormituksen vähentäminen sekä johtamisosaamisen kehittäminen.

Ensihoitaja AMK:lla on mahdollisuus lisäkouluttaa itseään YAMK-tutkinnon avulla, ja tämä koulutus antaa valmiuksia toimia esimies- ja asiantuntija tehtävissä (XAMK 2022). Lisäkouluttautumisesta koettiin kuitenkin olevan hyvin vähän hyötyä päästäkseen näihin tehtäviin, sillä kyseisiä tehtäviä on hyvin vähän tarjolla. Työnkiertoajattelua ja mahdollisia urakehityspaikkoja tulisikin kehittää. Useasta haastattelusta nousi ilmi, että olisi hienoa, mikäli olisi ajoittain mahdollisuus tehdä jotakin muuta, ja palata taas oman työnsä pariin.

Työnkuormituksen huomioiminen parantaisi alalla jatkamista

Yksi ajankohtaisimmista alalla pysyvyyttä lisäävistä tekijöistä oli työnkuormituksen huomioiminen. Yle uutisoi joulukuussa 2021 Pirkanmaan ensihoitotehtävien kasvusta. Tehtävät olivat lisääntyneet vuodesta 2019 vuoteen 2021 19 %. (Koskinen 2021.) Samantapaista kasvua on havaittavissa ympäri Suomea.

Työnkuormituksen vähentämiseksi nousseita tekijöitä olivat työvuorojen pituuden huomiointi aseman kuormituksen mukaan ja mahdollisuus asemakiertoon sekä riittävä ensihoidon resursointi kuormituksen vähentämiseksi. Tulisi myös ottaa huomioon asemilla tehtävä muu työ (koulutukset, asemapalvelukset yms.) Haastatteluissa nousi esille myös pohdintaa siitä, onko ensihoidon jatkuva kuormituksen nousu suurentuneiden tehtävämäärien takia ratkaistavissa ensihoitoyksiköiden lisäämisellä vai olisiko syytä puuttua tehtävämäärien kasvuun esimerkiksi valistamalla ihmisiä hätäkeskukseen soittamisen indikaatioista.

Lähteet

Koskinen, A. 2021. Ensihoidon tehtävät kasvoivat paljon Pirkanmaalla – ylilääkäri: “Selityksiä on varmasti monia”. Yle uutiset. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-12219368

Nieminen, I., Reponen, J. & Yrjönen, M. 2021. Ensihoitajien alanvaihtoon johtaneet tekijät. AMK-opinnäytetyö. LAB- ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 18.1.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201191437

XAMK. 2022. Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen koulutus (ylempi amk). Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulu. Opinto-opas. Viitattu 2.12.2021. Saatavissa https://opinto-opas.xamk.fi/index.php/fi/2676/fi/6745