Miten tehdä uskottavaa ja vaikuttavaa vastuullisuusviestintää?

Tapahtumaan osallistuvia ihmisiä istumassa pöytien ääressä. Ihmiset katsovat valmentajan esitystä.
Kuva 1. Asiakaslähtäinen ympäristövastuullisuus -valmennuksen teemana oli vastuullisuusviestintä. Tapahtuma järjestettiin Wanhalla Walimolla Lahdessa. (Kuva: Karina Dikan) 

Kuluttajista 88 % toivoo, että brändit auttaisivat heitä tekemään vastuullisempia valintoja. Yritysten kannattaakin avata ääni jo pienistä vastuuteoista, tavoitteista ja niihin etenemisestä (Korva 2022). Menesty asiakaslähtöisesti ja ympäristövastuullisesti -valmennussarjan viimeinen osa 16.11.2022 käsitteli, miten tehdä uskottavaa ja vaikuttavaa vastuullisuusviestintää. Ympäristövastuullinen viestintä aiheuttaa monenlaisia haasteita pk-yrityksille. Yrityksen voi olla esimerkiksi vaikeaa tunnistaa kaikkia ympäristövastuullisia toimiaan tai nähdä niiden merkittävyyttä. Myös tiedon puute ympäristövaikutuksista tai pelko viherpesusta rajoittavat viestintää. Tämä ilmeni VPK –projektin keväällä 2022 Päijät-Hämeen yrityksille tekemissä haastatteluissa (Eloranta & Kumpulainen 2022). 

Kahden kuvan kollaasi tapahtuman puhujista esiintymässä.
Kuva 2. Päivän valmentajana toimi Heidi Korva Communikélta (vas.) ja yritysesimerkin esitteli Helsingin Myllyn viestintäpäällikkö Milla Rämö (oik.). (Kuva: Karina Dikan)

Vastuullisuuden viestiminen on luottamuksen rakentamista

Tapahtuman valmentajana toimi Heidi Korva Communikélta. Heidi muistutti yrittäjiä viestimään kokonaisvaltaisesti vastuullisuudesta. Vastuullisuuden viestiminen on luottamuksen rakentamista, joka vaatii tekoja, tietoa ja konkretiaa.  Tarvitaan viestinnän toistoa, arkiviestintää ja kiinnostavia muista erottuvia sisältöjä. Uskottavaa viestintää ei ole ilman uskottavia tekoja. On tärkeä muistaa, että kukaan ei ole vastuullisuudessa täydellinen ja myöntää keskeneräisyys. Kannattaa kertoa, mitkä ovat yrityksen vastuullisuustavoitteet ja miten niitä kohti edetään.  Asiakaslähtöistävastuullisuusviestintää tulee tehdä ymmärrettävästi, eikä vain lukujen ja sertifikaattien näkyvyyteen luottaen. Esimerkiksi Helsingin Myllyn pakkauksissa ei esitetä pelkästään materiaalimerkintää “PAP 21”, vaan ohjeistetaan kierrättämisestä selkokielellä “Kierrätä pakkaus kartonkikeräykseen”. Viestinnän ei tarvitse olla jäykän informoivaa, vaan asioista voi kertoa myös rennompaan sävyyn. Valmennuksessa Heidi korosti myös, että asiakaslähtöisessä vastuullisuusviestinnässä olisi hyvä siirtyä pois siitä, että yritys kertoo pelkästään omista teoistaan. Asiakasnäkökulmaa vastuullisuusviestintään tuodaan esimerkiksi vuoropuhelun rakentamisella, valintoihin vaikuttamisella ja palkitsemisella. Eli tuodaan esille asiakkaan vastuullisia valintoja, tekoja ja niiden merkitystä. 

Esimerkki yrityksen vastuullisuusviestinnästä elintarvikealalta

Helsingin Myllyn viestintäpäällikkö Milla Rämö kertoi tapahtumassa Helsingin Myllyn vastuullisuusteoista ja -viestinnästä monien esimerkkien avulla. Helsingin Mylly tuo tuotteiden sekä yritystoiminnan vastuullisuuden esille asiakkaille kokonaisvaltaisesti, läpinäkyvästi ja selkeästi. Milla toi esille myös pakkausten roolia viestinnässä. Esimerkiksi kaurajyväpakkauksessa tuodaan visuaalisesti ja selkeästi esille, että kauratuotteen hiilijalanjälki on 70 % pienempi kuin riisillä. Kuluttajia voidaan kannustaa pakkausten avulla valitsemaan vastuullisemmin. Kaura on ilmastoystävällinen lähiruoka ja yritys kannustaa sen käyttöön myös esimerkiksi tarjoamalla ruokareseptejä kauraruokageneraattorin kautta (Rämö 2022). 

Syksyllä 2023 julkaistaan pk-yrityksille suunnattu maksuton verkkokurssi (MOOC), joka käsittelee syksyn valmennusten teemoja. Asiakaslähtöistä ympäristövastuullisuutta lähestytään verkkokurssilla asiakaslähtöisyyden, tuote- ja palvelukehityksen sekä viestinnän näkökulmista.

Lähikuva työpajatehtävän täydentämisestä.
Kuva 3. Valmennuksessa yritykset pääsivät pohtimaan, miten he voisivat toteuttaa vastuullisuusviestintää asiakaslähtöisemmin. (Kuva: Karina Dikan)

Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK –projektissa kehitetään Päijät-Hämeen pk-yritysten ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamista, jotta yritykset voivat vastata asiakasrajapinnasta nousevaan kysyntään ja auttaa asiakasta kestävän kuluttamisen toiminnoissa. Projekti toteutetaan 1.1.2022-31.8.2023 ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto/ESR (REACT-EU), osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. 

Kirjoittajat

Enna Eloranta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa projektisuunnittelijana Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK -projektissa. 

Kati Kumpulainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana ja Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK -projektin projektipäällikkönä.   

Lähteet

Eloranta, E. & Kumpulainen, K. 2022. Ympäristövastuullisuus innostaa ja haastaa yrityksiä. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ymparistovastuullisuus-innostaa-ja-haastaa-yrityksia/

Korva, H. 2022. Kuinka tehdä uskottavaa ja vaikuttavaa vastuullisuusviestintää. Esitysmateriaali. Menesty asiakaslähtöisesti ja ympäristövastuullisesti -valmennus 16.11.2022.

Rämö, M. 2022. Helsingin Myllyn vastuullisuusviestintä. Esitysmateriaali. Menesty asiakaslähtöisesti ja ympäristövastuullisesti -valmennus 16.11.2022.

Linkit

Linkki 1. Helsingin Mylly. 2022. Kauraruokageneraattori. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://myllarin.fi/reseptit/kauraruokageneraattori/?gclid=Cj0KCQiA4aacBhCUARIsAI55maFDojv-XFrhXqC_F84J4EyhFZ9-STlGlIEvG5_wQUDViSRbSF6ENOsaAhKUEALw_wcB

Linkki 2. LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vastuullinen-palvelu-ja-tuotekehitys-vpk

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *