Monikkoperheet tarvitsevat erityistä tukea

Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon syntyy useampi kuin yksi lapsi kerrallaan. Kun perhe kuulee odottavansa useampaa lasta samaan aikaan, tulee se usein yllätyksenä ja voi olla perheelle täysin uusi asia.  (Hyväluoma 2010.) Yleisimpiä asioita, jotka huolettavat tulevia ja tuoreita monikkoperheen vanhempia, ovat syntyvien lasten terveys, taloudellinen tilanne sekä arjessa jaksaminen useamman lapsen kanssa.  Esimerkiksi riittävä tiedon saanti monikkoraskaudesta ja synnytyksestä, vertaistuki sekä kannustava ja myönteinen tuki ovat monikkoperheille merkittäviä avun muotoja. (Klemetti & Hakulinen-Viitanen 2013.) Tuki onkin koettu tärkeäksi ja sen on todettu tuovan apua monikkovanhempien arkeen (Hyväluoma 2010).

Hämäläisen ja Olkkosen (2022) toiminnallisessa opinnäytetyössä tehtiin sähköinen opas Etelä-Karjalan monikkoperheet ry:lle. Opas sisältää tietoa monikkoraskaudesta ja vauva-arjesta. Oppaassa esitellään hyödyllisiä paikallisia ja valtakunnallisia palveluja sekä verkkosivuja. Sähköisen oppaan tarkoituksena on tarjota tukea tiedon muodossa tuleville eteläkarjalaisille monikkoperheille.

Vertaistuesta monipuolisia vinkkejä

Tärkeä monikkoarjen voimavara on usein vertaistuen saaminen toisilta monikkoperheiden vanhemmilta. Vertaistukea voi saada esimerkiksi erilaisten yhdistysten ja perhevalmennuksen kautta. Useat monikkovanhemmat kokevat, että emotionaalinen tuki, sekä kokemusten ja arkea helpottavien vinkkien jakaminen ovat antoisimpia asioita, jota vertaistuen kautta voi saada. (Hyväluoma 2010.) Monikkoperheen vanhemmat tulisikin ohjata vertaistukiryhmiin jo ennen lasten syntymää. (Klemetti & Hakulinen-Viitanen 2013.) Monikkoperheessä voi olla muitakin lapsia. On aikaa vievää hoitaa useampaa samanikäistä lasta, kun arkeen kuuluu siivousta, ruoanlaittoa ja paljon hoivaamista. Monikkoperheen arkea ja jaksamista voi tukea esimerkiksi tilapäisellä avulla kotiin. Siitä on hyötyä, vaikka molemmat vanhemmat pystyisivätkin osallistua lastenhoitoon. (Heinonen 2013.)

Opinnäytetyössä esitellään palveluja, joista monikkoperheet voisivat hyötyä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri tarjoaa esimerkiksi imetyspoliklinikan käyntejä sekä sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisia lapsiperheiden palveluita. Alueella toimii erilaisia yhdistyksiä, kuten Etelä-Karjalan monikkoperheet ry ja MLL:n eri paikallisyhdistykset. Nämä tarjoavat muun muassa monikkoperhevalmennusta, vertaistukea ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi evankelisluterilaisilla seurakunnilla on tarjolla esimerkiksi lastenhoitoa ja neuvontaa.

Valtakunnalliset palvelut, kuten Suomen monikkoperheet ry, Imetyksen tuki ry sekä Väestöliiton Hyvä kysymys -sivusto antavat luotettavaa tietoa sekä erilaisia etäyhteyksin toteutettuja palveluita, kuten chat-palveluja, tukemaan arkea. (Hämäläinen & Olkkonen 2022.)

Lähteet

3194556. 2016. Kaksoset, vauvat. Pixabay. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kaksoset-vauvat-vastasyntynyt-pojat-1628843/

Heinonen, K. 2013. Monikkoperheen elämismaailma varuillaan olosta vanhemmuuden vahvistumiseen: fenomenologishermeneuttinen tutkimus. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/12877/urn_isbn_978- 952-61-1087-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hämäläinen, A. & Olkkonen, E. 2022. Opas tuleville ja tuoreille monikkoperheille Etelä-Karjalassa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Lappeenranta. Viitattu 4.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205036925

Hyväluoma, J. 2010. Vanhemmuuden haasteet ja mahdollisuudet monikkoperheessä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100255/hyvaluoma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. 2013. Äitiysneuvolaopas: Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf?sequence=3&isAllowed=y