Vanhustyö mielletään usein fyysisesti raskaaksi, matalapalkkaiseksi ja eettisiä haasteita sisältäväksi työksi. Mielikuvista poiketen vanhustyöhön sisältyy paljon onnistumisia ja merkityksellisiä hetkiä, jotka parhaimmillaan vahvistavat alalla työskentelevien kokemaa työn imua ja sitoutumista työhön. Työn voimavaratekijöitä vahvistamalla voidaan lisätä vanhustyöhön liittyviä positiivisia mielikuvia ja vetovoimaa sekä vahvistaa työntekijöiden työhyvinvointia.
Voimavarojen ja vaatimusten tasapaino
Jokaisesta työstä ja työyhteisöstä löytyy työn voimavaroja sekä työn vaatimustekijöitä (Schaufeli & Bakker 2004). Voimavaroja tuovat esimerkiksi kokemus työn merkityksellisyydestä, tehtävien monipuolisuus sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Ne motivoivat työntekijää ja parhaassa tapauksessa saavat aikaan työn imun kokemusta, työstä innostumista, voimaantumista ja vahvistumista, sekä sitoutumista organisaatioon. Tällaiset voimavarat voivat myös vähentää kokemusta työn haitoista, kuten fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten tai organisatoristen tekijöiden aiheutumasta kuormituksesta. (Hakanen 2011, 106; Mauno ym. 2017; Viitala & Jylhä 2019, 243–244.) Voimavarat voivat edistää myös työn tavoitteiden saavuttamista ja työntekijän henkilökohtaista kehittymistä, oppimista sekä kasvua (Kinnunen ym. 2016).
![[Alt-teksti: kaavakuva, jossa vaakakupeissa ovat työn voimavarat ja työn vaatimukset. Voimavaroja ovat esimerkiksi osallistuminen päätöksentekoon, saatu palaute ja työssä onnistuminen, vaatimuksia ovat muun muassa työroolien ristiriidat, aikapaine ja suuri vastuu.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/11/740_2023_Tyohyvinvointia-ja-vetovoimaa-vanhustyohon-1024x582.jpg)
Ikääntyneiden palveluasuminen ja työhyvinvointi
Vihanninjoen (2023) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Lähiesihenkilöt arvioivat tärkeimmiksi työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi työntekijöiden työhön sitoutumisen, työn merkityksellisyyden, hyvän työilmapiirin, palautteen saamisen sekä onnistuneen lähijohtamisen.
Työhyvinvoinnin haasteina tuloksissa korostuivat organisaatiomuutoksesta johtuva työntekijöiden epävarmuus tulevaisuudesta, tietotekniset osaamishaasteet, matala palkkataso, palkitsemisen puutteet sekä fyysinen ja psykososiaalinen työssä kuormittuminen.
Lähiesihenkilöiden työhyvinvoinnin kehittäminen keskiöön
Lähiesihenkilöiden työhyvinvoinnin, työolosuhteiden ja muutosjohtamisen tukeen on syytä kiinnittää enemmän huomiota, jotta he jaksavat panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja sen kehittämiseen (Vihanninjoki 2023; Coco & Roos 2020). Näin voidaan löytää ratkaisuja vanhuspalveluissa tunnistettuihin kuormitustekijöihin, jotka ilmenevät työaika-autonomian, kykyjen käyttömahdollisuuksien, yhteistyön sujuvuuden, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden sekä valmentavan johtamisen haasteina (ks. Selander ym. 2023).
Kirjoittajat
Anu Vihanninjoki opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa (ylempi AMK).
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VTM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori.
Lähteet
Coco, K. & Roos, M. 2020. Sosiaali- ja terveysalan työolot ja vetovoima – lähihoitajien näkemyksiä vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä: perehdytys, osaaminen, työolot ja kuormitus. Tehyn julkaisusarja B Selvityksiä 2/20. Tehy ry. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2020/2020_b2_sosiaali-_ja_terveysalan_tyoolot_ja_vetovoima_-_lahihoitajien_nakemyksia_id_15982.pdf
Hakanen, J. 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618276
Kinnunen, U., Rantanen, J., de Bloom, J., Mauno, S., Feldt,T. & Korpela, K. 2016. Työn ominaisuuksien merkitys työn ja yksityiselämän välisen rajan hallinnassa. Työelämän tutkimus 14(3). Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/86993
Mauno, S., Huhtala, M. & Kinnunen, U. 2017. Työn laadulliset kuormitustekijät. Teoksessa T. Feldt, S. Mauno. & A. Mäkikangas. (toim.) Tykkää työstä: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus, 53–70.
Schaufeli, W.& Bakker, A. 2004. ”Job demans, Job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study.” Journal of Organizational Behavior 25 (3), 293–315. Viitattu 12.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1002/job.248
Selander, K., Nikunlaakso, R., & Laitinen, J. 2023. Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä? Työelämän Tutkimus, 21(2), 239–266. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.37455/tt.115055
Työterveyslaitos. 2022. Stressi ja työuupumus. Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus
Vihanninjoki, A. 2023. Työhyvinvointi ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa lähiesihenkilöiden arvioimana. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101827699
Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen: Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita.
