Hoitotyön työyhteisöt monikulttuuristuvat – myös Päijät-Hämeessä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue rekrytoi Filippiineiltä 100 sairaanhoitajan ryhmän vuosina 2022–2023 työskentelemään lähihoitajina kotihoidossa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Lisäksi alueen yksityiset hoivapalveluyritykset ovat rekrytoineet hoitajia ulkomailta.
Maahanmuuttajataustaiset hoitajat tuovat työyksiköihin haasteita. Moni haaste liittyy tulijoiden puutteelliseen suomen kielen taitoon. SuPerin 2024 tekemän selvityksen mukaan ulkomailta ryhmänä rekrytoitujen hoitajilla oli pääosin riittämätön suomen kielen osaaminen. Tätä mieltä oli 80 % suomea äidinkielenään puhuvista vastaajista. Suomenkieliset hoitajat kokivat myös erittäin kuormittavana vieraskielisten työntekijöiden heikon kielitaidon. (Kiuru & Siranko 2025.) Haasteita monikulttuuristumisessa koetaan, mutta mitä hyötyjä siitä työyhteisöihin on?
Mitä hyötyä moninaisesta työyhteisöstä on tutkimusten mukaan?
Työterveyslaitoksen (2025) mukaan monimuotoisella työyhteisöllä on osoitettu olevan useita hyötyjä. Monimuotoisella työpaikalla ei tarkoiteta ainoastaan monikulttuurista työpaikkaa, vaan myös työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen ja koulutustaustan näkökulmasta.
Työterveyslaitoksen (Bergbom ym. 2020) raportin mukaan monimuotoisuuden useimmiten mainittu hyöty työyhteisössä on innovatiivisuuden kasvu. Monikulttuuriset ja monimuotoiset tiimit tuovat erilaisia näkökulmia ja ajattelutapoja. Osaamispääoma kasvaa työyhteisöissä, joissa työyhteisö oli monimuotoinen. Asiakaspalvelu myös paranee. Monimuotoinen työyhteisö kykenee palvelemaan paremmin monimuotoistuvaa väestöä. Tässä yhteydessä monimuotoisuuden ulottuvuuksista nousi esiin erityisesti kulttuuritaustaltaan moninaiset työyhteisöt, työyhteisön monikielisyys ja eri kielten hallinta.
Monimuotoisilla työpaikoilla myös suvaitsevaisuus, erilaisuuden arvostaminen ja ymmärrys lisääntyvät. Tämä parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja vuorovaikutusta. Monimuotoisuus haastaa työntekijöitä kohtaamaan, tarkastelemaan ja arvioimaan uudelleen omia ennakkoluuloja. Tämä auttaa erilaisuuden arvostamisessa ja työyhteisön jäsenten yhdenvertaisessa kohtelussa. Työntekijöiden maailmakuva avartuu ja työyhteisön kulttuuri muokkautuu sallivammaksi. (Bergbom ym. 2020.)
Varsinkin sosiaali- ja terveysalalla yksi keskeinen hyöty työyhteisöjen monikulttuuristumisesta osana monimuotoistumista on työvoiman saatavuuden varmistaminen. Monikulttuuriset työntekijät ovat myös yleensä hyvin työhön sitoutuneita työntekijöitä. On arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden sisällä hoitajista koko Suomessa eläköityy noin 30 % (KEVA 2023). Eläköitymisen tuomaa henkilöstövajetta ei pystytä kokonaan paikkaamaan suomea äidinkielenään puhuvilla hoitajilla, vaan on arvioitu, että tästä hoitajatarpeesta peräti noin 18 % tulisi täydentää ulkomaisella rekrytoinnilla (Tevameri 2022).
Mitä hyötyjä päijäthämäläiset hoitajat näkevät työyhteisöjen monkulttuuristumisessa?
Päijät – Hämeen hyvinvointialueen hoitotyön opiskelijoita ohjaaville hoitajille järjestettiin ohjaajailtapäivä tapahtuma. Tapahtumassa oli mukana sekä sairaanhoitaja- että lähihoitajaopiskelijoita ohjaavia hoitajia. Yhtenä osana tapahtumaa esiteltiin Elma 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa tehtyjä interventioita hyvinvointialueella (LAB-ammattikorkeakoulu 2024). Tapahtuman alussa pyydettiin osallistujia kuvaamaan muutamalla sanalla monikulttuurisen työyhteisön hyötyjä. Näistä sanoista koottiin sanapilvi. (Kuva 1.)
Keskeisinä sanoina sanpilvestä nousivat rikkaus, mielenkiintoisuus, suvaitsevaisuus, ymmärrys ja avoimuus. Sanapilvestä nousi esiin monikulttuuristuvan henkilöstön tuomat uudet näkökulmat työhön hoitajana. Hoitajien monikulttuuristumisen nähtiin myös auttavan monikulttuuristen potilaiden kohtaamisessa. Samoja asioita kuin tutkimukset nostavat esiin monikulttuuristumisen hyödyiksi.
Kirjoittaja
Sari Lappalainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina Lahdessa ja Elma 2.0 – hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. 2020. Monimuotoisuusbarometri 2020. Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Työterveyslaitos. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140584/Monimuotoisuusbarometri2020.pdf
KEVA 2023. Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/hyvinvointialueiden-tyontekijoista-joka-kolmas-elakoitymassa/
Kiuru, E. & Siranko, H. 2025. Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.superliitto.fi/wp-content/uploads/2025/01/maahanmuutto-ja-kielitaito-2024-super-lahihoitajien-kokemuksia.pdf
LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Elma 2.0. Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2
Tevameri, T. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. TEM toimialaraportit 2022:2. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163908/TEM_2022_2_T.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työterveyslaitos 2025. Monimuotoinen työelämä. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/monimuotoinen-tyoelama
