Suomessa vuosittain reilut 500 henkilöä joutuu dialyysihoitoon vaikean munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Ennusteiden mukaan dialyysihoitoa tarvitsevat entistä iäkkäämmät, ja potilaiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Kansallinen tavoite on asetettu lisäämään kotidialyysipotilaiden määrää 40 %:iin kaikista dialyysipotilaista vuoteen 2025 mennessä. (Honkanen ym. 2022.) Dialyysihoito on monimuotoista, ja potilaan hoitoon, ohjaukseen sekä seurantaan tarvitaan erityiskoulutettuja hoitajia ja lääkäreitä (Saha 2021).
Peritoneaalidialyysi munuaisten vajaatoiminnassa
Krooninen eli pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta etenee yleensä hitaasti ja sen taustalla voi olla monenlaisia sairauksia. Munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa monenlaisia elimistön toimintahäiriöitä neste-, suola-, ja happoemästasapainossa sekä kuona-aineiden poistossa. (Saha 2021.) Dialyysihoidon tarkoitus on tukea ja korvata neste- ja kuona-aineiden poistokykyä munuaisten toimiessa puutteellisesti (Ahola 2014). Dialyysihoitojen avulla potilaat pysyvät hengissä ja voivat paremmin ja osa pystyy jatkamaan työelämässä (Saha 2021).
Peritoneaalidialyysi eli vatsakalvodialyysi on omatoiminen kotona toteutettava hoitomuoto. Hoitomuodossa vatsakalvoa käytetään kuona-aineiden suodattamiseen verestä, minkä vuoksi potilaalle asetetaan vatsanpeitteiden läpi peritoneaalidialyysikatetri. (Tertti 2023.) Peritoneaalidialyysia voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla. CAPD on käsin tehtävä sisään- ja ulosvalutus (Kuva 1) ja APD tarkoittaa yökonehoitoa. Näitä tapoja voidaan myös yhdistää. (Puhakainen 2015.)
Potilasoppaalla tukea omahoidon ohjaukseen
Omahoidon ohjaus on keskeinen osa vatsakalvodialyysipotilaan hoitotyötä. Tarkoituksena on, että potilas voi edistää omaa terveyttään ja toimia tasavertaisena toimijana hoitoaan ja terveyttään koskevassa päätöksenteossa. Omahoidon ohjauksen onnistumisella voidaan myös vähentää vatsakalvodialyysipotilaan komplikaatioita. (Hotus-hoitosuositus 2022).
Dialyysipotilaiden määrän kasvaessa ja sen myötä kotidialyysien lisääntyessä tarve ohjaukselle ja potilasohjeille kasvaa entisestään. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kotidialyysihoidossa olevat tarvitsevat ohjauksessa välitettyä tietoa, jolloin voimavaraistumista tukeva potilasohjaus on merkittävässä roolissa (Eskolin ym. 2021, 32–43).
Potilasohjetta laadittaessa tulee ohjeita miettiä potilaan näkökulmasta. Ammattilaisille käytetty sanasto ja termit ovat selviä, mutta potilaalle ne täytyy selittää. Potilaille suunnatuissa ohjeissa tekstin tulee olla helppolukuista ja ymmärrettävää (Kielitoimisto 2024), sillä potilasohjeen luettavuus ja ymmärrettävyys määrittävät ohjeen käytettävyyden. Hyvä potilasohje antaa potilaalle riittävästi tietoa omahoidon toteuttamiseen. (Halme 2022.)
Ohjeistusta tulossa myös digihoitopolulle
Kehitystehtävän tuloksena valmistui kaksi erillistä peritoneaalidialyysipotilaan opasta, toinen Etelä-Savon hyvinvointialueen Savonlinnan Keskussairaalaan ja toinen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle Päijät-Hämeen keskussairaalan vatsakalvodialyysipoliklinikalle. Oppaiden tavoitteena on lisätä potilaan tietoutta peritoneaalidialyysihoidon alkaessa huomioitavista asioista. Teemoina ovat muun muassa hoitoympäristön suunnittelu, liikunta, mahdolliset ongelmatilanteet ja omahoidon seuranta.
Oppaat otettiin käyttöön keskussairaaloiden peritoneaalidialyysipoliklinikoilla. Palautetta kerättiin hoitajilta sähköisen strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tämän perusteella oppaita muokattiin muun muassa tarkentamalla asiasisältöä ja muuttamalla tekstiä potilaalle ymmärrettävämmäksi.
Oppaat ovat nyt käytössä peritoneaalidialyysipoliklinikoilla potilaille jaettavana materiaalina. Oppaat voi tulostaa sähköisestä kansiosta potilaalle, ja tulevaisuudessa ne julkaistaan myös digihoitopolulla.
Kirjoittajat
Anniina Tolvanen on sairaanhoitaja sekä munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee Etelä-Savon hyvinvointialueen Savonlinnan keskussairaalan erikoissairaanhoidon dialyysissä ja hoitaa työssään munuaissairaita potilaita.
Tiina Kellman on asiantuntijasairaanhoitaja sekä munuaispotilaan hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Päijät-Hämeen keskussairaalan Munuaiskeskuksessa vatsakalvodialyysipoliklinikalla.
Matleena Takaluoma toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Ahola, V. 2014. Peritoneaalidialyysipotilaan infektioiden ehkäisy. Suomen Sairaala hygienialehti. Vol. 32 (3), 127–129. Viitattu 30.3.2024. Saatavissa https://infektioidentorjunta.fi/wp-content/uploads/2020/03/14_3.pdf
Eskolin, S-E., Inkeroinen, S., Riuttaskorpi, M. & Virtanen, H. 2021. Terveyttä edistävä ohjaus. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Turku: Turun yliopisto.
Halme, J. 2022. Millainen on näyttöön perustuva ja käytettävyydeltään hyvä potilasohje hoitoyössä? Opinnäytetyö YAMK. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/704471
Honkanen, E. Mäkelä, S. Rauta, V & Koivuviita, N. 2022. Uusi Strategia vaikean kroonisen munuaistaudin hoidonohjaukseen. Lääkärilehti Vol. 77 (49–50), 2088–2091. Viitattu 26.4.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/144759/SLL49_50_2022_2088.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hotus-hoitosuositus. 2022. Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Virtanen, H., Marin,K., Hiltunen,A-M., Kaila, A., Kajula,O. & Kesänen, J. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa hoitosuositus-etaohjaus-web.pdf
Kellman, T., Kortelainen, S. & Kuosa, R-M. 2023. Freseniuksen pussinvaihto. Video. Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
Kielitoimisto. 2024. Sopiva sävy, toimivat ohjeet ja kysymykset. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://kielitoimistonohjepankki.fi/vk/sopiva-savy-toimivat-ohjeet-ja-kysymykset/
Puhakainen, M. 2015. Peritoneaalidialyysipotilaiden elämänlaatu sekä ikääntymisen yhteys hoitojen sujuvuuteen, potilaana selviytymiseen ja elämänlaatuun. Pro gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto, gerontologia ja kansanterveys. Terveystieteiden laitos. Viitattu 30.3.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/46597/URN-NBN-fi-jyu-201508112645.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Saha, H. 2021. Krooninen munuaisten vajaatoiminta. Lääkärikirja. Duodecim Terveysportti. Viitattu 26.4.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00587
Tertti, R. 2023. Dialyysipotilas perusterveydenhuollossa. Lääkärin käsikirja. Duodecim Terveysportti. Viitattu 30.3.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt01382