Muotoiluajattelu on ihmislähtöinen, kokeileva ja luovaan ongelmanratkaisuun perustuva kehittämisprosessi. Siinä pyritään ymmärtämään ratkaistavaa ongelmaa ja osallistamaan ihmisiä, joihin kehitystyö vaikuttaa. Keskeistä on myös ideoita tuottavan divergentin ajattelun sekä analyyttisen konvergentin ajattelun vuorottelu. (Koivisto ym. 2019, IDEO 2023.)
Muotoiluajattelua ei ole tarkoitettu vain muotoilijoiden hyödynnettäväksi. Monialainen osaaminen tukee käyttäjille haluttavien, kannattavien ja toteutettavissa olevien ratkaisujen kehittämistä. Muotoiluajattelu mahdollistaa luovien työkalujen käyttämisen ja kehittämiseen osallistumisen myös ihmisille, joilla ei ole muotoilukoulutusta. Muotoilijan perinteisen osaamisen rinnalle onkin noussut esimerkiksi fasilitaattorin ja projektin johtajan rooleja. Yhteissuunnittelun merkitys on kasvanut: kehittämisprosessi on sidosryhmien yhteinen, ja työpajojen avulla voidaan sitouttaa ihmisiä kehittämiseen. (Miettinen 2014, Koivisto ym. 2019, IDEO 2023.)
Muotoilun menetelmistä tukea kehittämiseen
Silvennoisen opinnäytetyössä Digitaalisen oppimisympäristön sisältöjen yhteissuunnittelu (2023) kuvataan muotoilun menetelmien tuomista osaksi kehittämisprosessia organisaatiossa, jossa muotoiluajattelua ei ole aiemmin hyödynnetty.
Toimeksiantaja Avain-säätiön palvelut toteutuivat aiemmin pääosin kasvokkain. Näitä palveluita ovat esimerkiksi työllisyydenhoidon asiakkaille suunnattu laajennettu valmennus sekä kurssit, joilla tuetaan nuorten sosiaalisia taitoja ja arjenhallintaa. Palveluita täydennettiin verkko-oppimisympäristöllä, jolloin tarvittiin keinoja tunnistaa ja huomioida asiakkaiden tarpeet myös digitaalisten sisältöjen kehittämisessä.
Prosessin aikana valittiin työpajamenetelmiä asiakkaiden osallistamiseen ja oppimisympäristön sisältöjen testaamiseen. Kokemukset ja opit menetelmien käytöstä koottiin yhteen ohjeistukseksi, joka tukee sisältöjen tuottamisen prosessia. Tarkoituksena on mahdollistaa menetelmien käyttö ja prosessin joustava muokkaaminen myös silloin, kun kehitystiimin jäsenillä ei ole muotoilukoulutusta. Muotoiluajatteluun pohjautuvan ohjeistuksen keskiössä on jatkuva kehittäminen, jossa asiakkaat ja työntekijät ovat aktiivisesti mukana ajantasaisten sisältöjen tuottamisessa.
Muotoilijat prosessien johtajina
Muotoilun työkalut ja luovat prosessit soveltuvat siis monenlaiseen kehittämistyöhön ja niitä voivat hyödyntää myös henkilöt, joilla ei ole muotoilukoulutusta. Kuitenkin on äärimmäisen tärkeää, että muotoilija ottaa aktiivisen roolin prosessin johtamisessa silloin, kun muotoilun menetelmiä otetaan käyttöön. Tämä varmistaa sen, että valitaan menetelmiä, jotka sopivat parhaiten kuhunkin kohdeorganisaatioon ja kehittämistehtävään, ja että niitä käytetään oikein. Muotoilijan kyky visualisoida prosessit sekä tuottaa visuaalista materiaalia, joka tukee prosessien myöhempää käyttöä ja niiden jatkokehitystä, on osaaminen, joka erottaa muotoiluammattilaiset muista.
Kirjoittajat
Sanni Silvennoinen on kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista. Hänen opinnäytetyönsä käsitteli muotoilun menetelmiä ja yhteissuunnittelua digitaalisen oppimisympäristön sisältöjen kehittämisessä.
Ari Känkänen on yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimi Sanni Silvennoisen opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
IDEO. 2023. Design Thinking. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://designthinking.ideo.com/
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.
Miettinen, S. 2014. Nyt on muotoiluajattelun aika. Teoksessa Miettinen, S. (toim.) Muotoiluajattelu. E-kirja. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.
Silvennoinen, S. 2023. Digitaalisen oppimisympäristön sisältöjen yhteissuunnittelu. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133528
