Osuvasti on sanottu, että laatu on vaikeasti määriteltävissä, mutta helposti tunnistettavissa oleva käsite. Laatu voi olla esimerkiksi kestävyyttä, toimintavarmuutta, viimeistelyä, materiaaleja tai huolella tekemistä. Eri ihmiset arvostavat erilaista laatua ja kiinnittävät huomiota erilaisiin laadukkuutta määritteleviin ominaisuuksiin. Objektiivisesti pyritään tarkastelemaan missä määrin kohteen luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset (SFS 2015). Tällöin laadulla viitataan pyrkimykseen valmistaa virheettömiä tuotteita parempien materiaalien ja laadunvalvonnan avulla. Markkinoinnissa puhutaan ylivertaisista ja erinomaisista ominaisuuksista verrattuna kilpaileviin tuotteisiin.
Yhtä kaikki, muotoilijan osaamiseen ja toimenkuvaan liittyy monesti laatuun liitettävien ominaisuuksien määrittely. Esimerkiksi millaisia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia valitaan, millaisia materiaaleja käytetään, miten eri asiat liittyvät toisiinsa ja mitä halutaan viestiä (Kuva 1). Tämä pohjautuu ihmisen tarpeiden ja toiveiden tulkintaan ja kerätyn ymmärryksen siirtämiseen muotoiluun.
Empatiasta kuulee nykyisin puhuttavan jopa liiketoiminnan ajurina, mutta kenen vastuulla empaattisuus on ja kenellä on siihen sopivaa osaamista?
Muotoilijat toimivat usein eri asiantuntijoiden risteyksissä ja pyrkivät tekniset-, kaupalliset- ja ympäristövaatimukset täyttävään lopputulokseen, joka tukisi erilaisten kuluttajien tavoitteita. Muotoilijalta toivotaan siis eri ominaisuuksien laadukasta yhteensovittamista, joka palvelee käyttökontekstia ja jonka käyttöarvon ja hinnan suhde koetaan sopivaksi. Tässä onnistuminen vaatii järjestelmällistä käyttäjätiedon prosessointia. Käytetty prosessi määrittelee lopputuotteen laadun (Dubberly 2004, 2). Käytännössä miten ja mistä prosessiin hankitaan tietoa, miten tietoa hyödynnetään ja miten se siirtyy eri vaiheiden välillä.
Mielenkiintoista on, kuinka brändi ja hinta lisäävät laadukkuuden tuntua. Kielitieteilijä Janne Saarikivi (2022) kuvaa osuvasti, kuinka puheemme luo mainituille asioille ensin symbolista arvoa ja lopulta myös rahallista. Esimerkiksi tavaramerkki ja näkyvyys saa ihmiset maksamaan Louis Vuittonin laukusta jopa tuhat kertaa normilaukkua enemmän. Arvokasta hankintaa perustellaan laadukkuudella, mutta onko siitä takeita vai syntyykö laadukkuus puheissa?
Laadulla perustellaan myös maailman myydyimmän auton Toyota Corollan hankintaa. Tähän laatuun panostamalla on mahdoton saada naapuria kateelliseksi, kun laadukkaan muotoilun estetiikka ei ärsytä ketään ja vikatilastotkin viittaavat kestävyyteen. Tilastot ja netttiarviot ovat mielenkiintoinen laadunmittari. Selaamalla turistiarvioita haemme sopivaa kompromissia hotellin laadun ja budjettimme suhteen. Sovelluskaupassa applikaatioiden saamat arviot vaikuttavat valintaamme. Kuvaako täydet viisi tähteä hotellin tai sovelluksen laatua vai sitä, että asiakas oli tyytyväinen sillä hetkellä, kun vastasi kyselyyn?
Näin muotoilijana on romanttista ja pelottavaa ajatella, kuinka muotoilija voi toimia laadun kannalta tärkeässä roolissa tulkitessaan loppukäyttäjää ja kääntäessään tätä tietoa suunnittelun määritteiksi. Todellisuudessa palvelut, käyttöliittymät ja tuotteet suunnitellaan onneksi yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Meidän nopeatempoisessa maailmassamme, jossa suunnitellaan valitettavan usein ominaisuuksia sisällön sijaan, hehkutetaan standardisointia ja skaalautuvuutta on muotoilijoilla oiva tilaisuus toimia laadun vaalijoina. Laadukas muotoilu täyttää ihmisen asettamat vaatimukset, tukee heidän tavoitteitaan ja tuottaa merkityksellisen kokemuksen.
Kirjoittaja
Markus Ahola (Ph.D. Design) toimii LAB-ammattikorkeakoulussa asiakaskokemuksen ja ihmislähtöisen muotoilun johtavana asiantuntijana.
Lähteet
Dubberly H. 2004. How do you design -A compendium of models. Dubberly Design Office. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://www.dubberly.com/wp-content/uploads/2008/06/ddo_designprocess.pdf
Laadunhallinnan standardisarja SFS-EN ISO 9000:2015. Suomen Standardit (SFS). Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/iso-9000-laadunhallinnan-standardisarja/
Saarikivi Janne. 2022. Rakkaat sanat. Helsinki: Teos.
