Muotoiluajattelu verkkokaupan suunnittelussa

Suomalaisia pienyrittäjiä on kannustettu digiloikkaan, ja LAB-ammattikorkeakoulussakin on ollut useita tietoteknisen osaamisen kasvuun tähtääviä hankkeita. Pienyrittäjän voi olla kuitenkin vaikea kilpailla verkkoliiketoiminnassa. Suuret toimijat tarjoavat suunnattoman suuria valikoimia pienin hinnoin, jolloin pienempien yrittäjien on vaikea pysyä markkinassa mukana. Aloittavalla yrittäjällä ei usein ole mahdollisuuksia laajaan tuotevalikoimaan, vaan kilpailukykyä markkinoilla tulee lähteä etsimään erikoistumisen kautta.

Toisin sanoen, yksinomaan digitaalisten valmiuksien kasvattaminen ei riitä menestykseen. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä verkkoliiketoiminnasta ja asiakkaista sekä kykyä kehittää luovasti uniikki ja houkutteleva kokonaisuus. Tällaiseen kehitystyöhön toimii hyvänä apuvälineenä muotoiluajattelun toimintatavat.

Muotoiluajattelu keskittyy luomaan konkreettisia vastauksia ihmislähtöisiin ongelmiin. Sitä on hyödynnetty kautta aikain fyysisiä tuotteita suunniteltaessa.  Tietokoneiden ja internetin tulon jälkeen sitä on käytetty myös laajasti erilaisten käyttöliittymien ja digipalveluiden suunnitteluun. Samaan tapaan sitä voidaan hyödyntää uuden tai olemassaolevan verkkokaupan tarjooman suunnitteluun. (Koivisto ym. 2019, 30–31; Clarke 2020.)

Myös Helenius (2022) hyödynsi opinnäytetyössään verkkokaupan tarjooman suunnittelussa muotoiluajattelun keskeisiä toimintaperiaatteita, asiakastyyppien määrittelyä ja testaamista.

Asiakastyypin määrittely ja tarvelähtöinen suunnittelu

Osterwalder ym. (2015, 29–35) ovat kehittäneet arvolupaukseen pohjautuvan suunnittelumallin (kuva 1), jossa hyödynnetään muotoiluajattelun oppeja. Mallissa keskitytään ensin pohtimaan, millainen on palvelun käyttäjä tai yrityksen segmenttiin kuuluva asiakas. Asiakastyypin kuvaukseen listataan, mitkä ovat asiakkaan tehtävät, mitkä ovat hänen suurimmat kipupisteensä ja mitä hyötyjä hän palvelusta hakee. Tämän jälkeen suunnitellaan tuote tai palvelu vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeisiin.

Tämä soveltuu erittäin hyvin myös tarjooman suunnitteluun. Kun asiakkaan toiveet ja tarpeet ovat tiedossa, voidaan ydintuotteiden lisäksi ottaa laajemmin huomioon, millaisia palveluista tai tuotekokonaisuuksista asiakas voisi hyötyä. Yksittäisten tuotteiden sijaan tarjooma suunnitellaan alkuvaiheesta saakka kokonaisuutena, joka keskittyy asiakkaiden tarpeiden täyttämiseen.

Testaaminen osana tarjooman kehitystä

Muotoiluajatteluun liittyy vahvasti käyttäjätestauksen merkitys sekä sen hyödyntäminen suunnittelussa. Myös verkkokaupan tarjoomaa tulisi testata pienellä asiakasryhmällä ennen tuotteiden hankkimista varastoon. Tarjoomaa voidaan testata testiverkkokaupan kautta, jolloin voidaan myös katsoa, kuinka hyvin suunniteltu ulkoasu ja tuotteiden tiedot asiakkaiden mielestä toimivat. Pienelläkin fokusryhmällä saadaan hyvä käsitys, mitkä tuotteet ja tuotekokonaisuudet asiakkaita erityisesti kiinnostavat. Tekemällä pieniä muutoksia jo ennen verkkokaupan avaamista vältytään kalliilta hukkahankinnoilta ja saadaan alusta alkaen ehyt kokonaisuus asiakkaiden käytettäväksi.

Muotoiluajattelu avaa erinomaisia mahdollisuuksia erikoistuneiden verkkokauppojen tarjooman kehittämiseen, ja sitä olisikin hyvä käyttää apuna aina kun uuden verkkokaupan avaamista suunnitellaan.

Lähteet

Clarke, R. 2020. Design Thinking. Chicago: American Library Association.

Helenius, E. 2022. Verkkokaupan tarjooman suunnittelu muotoiluajattelun keinoin. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 16.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320122

Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Helsinki: Alma Talent.

Osterwalder, A., Pigneur, Y., Bernarda, G., Smith, A. & Papadakos, T. 2015. Value proposition design: how to create products and services customer want. Hoboken: John Wiley & Sons.

Strategyzer AG. 2022. The Value proposition canvas. Viitattu 16.9.2022. Saatavissa https://www.strategyzer.com/canvas/value-proposition-canvas