Murretaan biojätteen lajittelua haittaavia myyttejä – osa 1

Biojäte maatuu sekajätteen seassa. Jätteet menevät kuitenkin sekaisin. Biojätepussit maksavat. Murretaanpa muutama myytti.

”Biojäte maatuu sekajätteen seassa”

Eipä ehdi maatua, koska tänä päivänä sekajäte tai toiselta nimeltään kuivajäte kuljetetaan kaatopaikan sijaan polttolaitoksiin, jossa jätettä polttamalla saadaan tuotettua energiaa. Tällöin sekajätteen seassa oleva usein kostea biojäte haittaa polttoprosessia, sillä se vähentää poltettavasta jätteestä saatavan energian määrää. (Valtioneuvosto 2020.)

”Jätteet menevät kuitenkin sekaisin”

Osalla ihmisistä on käsitys, että lajittelu olisi turhaa – nappaahan yksi ja sama auto eri astioiden roskat mukaansa. Kyseessä on tällöin lokeroitu keräysauto, jossa eri jätteet päätyvät puristuksiin omiin lokeroihinsa (Sieppi 2015). Näin eri jakeet voidaan toimittaa uusiokäyttöön eri teollisuuden toimijoiden raaka-aineiksi. Useamman eri jäteastian tyhjennys kerralla säästää myös jäteautojen ajokilometrejä. (Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2023.)

”Biojätteiden lajittelu maksaa ylimääräistä”

Biojätepussit auttavat pitämään niin kodin kuin jätekatoksenkin jäteastiat puhtaina. Jos pusseista maksaminen harmittaa, kodin biojätteiden ”välivarastointiin” on itseasiassa kierrätyksen kannalta parempiakin, nopeammin kompostoituvia, vaihtoehtoja – usein jopa sellaisia, jotka kulkeutuvat kaupasta kotiin muiden ostosten mukana.

Kaupan biojätepussit maatuvat kuitupitoisia vaihtoehtojaan hitaammin. Jos pussi ei ole ehtinyt kompostoitua jätteenkäsittelyn aikana, se seulotaan muun biojätteen seasta pois. Biojätepussien sijaan erinomaisia vaihtoehtoja ovatkin esimerkiksi sanomalehti, paperipussi tai kartonkipakkaus, kuten muropaketti tai jauhopussi. Sen sijaan esimerkiksi muovia sisältävät maitotölkit eivät sovi tähän tarkoitukseen. (Koivisto 2018.)

Katso ohjevideo, miten taittelet biopussin sanomalehdestä. (Linkki 1)

Myytti murrettu: biojätteen lajittelu kannattaa eikä se maksa ylimääräistä

Sekajätteestä keskimäärin kolmasosa on biojätettä (Suomen Kiertovoima 2020), ja kaikesta biojätteestä sekajätteen joukkoon päätyy peräti 60 %. Lajiteltuna biojätteestä saadaan paljon suurempi hyöty, koska siitä voidaan tehdä joko multaa tai biokaasua. (Valtioneuvosto 2020.) Multa käytetään viherrakentamiseen, biokaasu energiantuotantoon sekä liikennekäyttöön. Biokaasutuotannon sivutuotteena syntyvää ravinnerikasta mädätysjäännöstä voidaan käyttää lannoitteena. (MacGilleon ym. 2020.)

Vuonna 2020 sekajätteen sekaan heitetystä biojätemäärästä olisi pystytty valmistamaan biokaasua arviolta 80 000 henkilöauton vuosittaiseen ajoon (SYKE 2022) – siis kotimaista ja ympäristöystävällistä polttoainetta esimerkiksi kaikille Lappeenrannan ja yhden naapurimaaseutukunnan asukkaille!

ASKI-hanke kannustaa lajittelemaan

Maaliskuussa 2023 alkaneessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa ‒ ASKI-hankkeessa (LAB 2023) kehitetään palvelumuotoilun keinoin asukaslähtöisiä kiertotalouden ratkaisuja Lappeenrannassa ja ympäröivissä maaseutukunnissa. Tänä kesänä hanketiimi jalkautuu Taipalsaarelle ja Lappeenrannan Lauritsalaan tarkoituksenaan selvittää, mitkä asiat haastavat ja millä keinoilla asukkaita saisi kannustettua lisäämään biojätteen lajittelua. Tavoitteena on toteuttaa alueellisia asukaslähtöisiä kokeiluja, joilla biojätteen määrää kuivajätteen joukossa saataisiin vähennettyä.

Lähteet

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. 2023. Pakkausten monilokeroastia. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/pakkausten-monilokero/

LAB. 2023. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Hanke. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

MacGilleon, T., Torikka, X. & Mäenpää, T. 2020. Haiseva, painava ongelma. Yle. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-11533305

Sieppi, J. 2015. Pinttynyt käsitys elää yhä – roskat eivät mene jäteautossa sekaisin. Yle. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-8343321

Suomen Kiertovoima. 2020. Koostumistietopankki. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://kivo.fi/ymmarramme/koostumustietopankki/

SYKE. 2022. Lajittelemalla ja kierrättämällä saadaan uusia tuotteita ja säästetään luonnonvaroja. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-fi/Materiaalit_ja_kiertotalous/Yhdyskuntajatteen_kierratyshttps://www.materiaalitkiertoon.fi/download/noname/%7BF5A5781E-089B-4329-80B6-FDCB0D662FBC%7D/172907  

Valtioneuvosto. 2020. Suomalaiset laiskoja lajittelemaan biojätettä – erilliskeräyksen ympäristöhyötyjä ei tunnisteta. Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö.  Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/suomalaiset-laiskoja-lajittelemaan-biojatetta-erilliskerayksen-ymparistohyotyja-ei-tunnisteta-1

Linkit

Linkki 1. Etelä-Karjalan jätehuolto. 2021. Biopussin taittelu sanomalehdestä. Video. YouTube. Viitattu 6.4.2023. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=eyR5Tm2H5r4