Suomessa muistisairaita on noin 190 000, ja määrän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Lievää muistisairautta sairastaa noin 100 000 ihmistä ja keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta yhteensä noin 93 000. Vuosittaisia tilastointeja ei tehdä, vaan tiedot kerätään rekisteritiedoista ja väestötutkimuksista. Viimeisin tilastointi on vuodelta 2015. (Finne-Soveri ym. 2015; THL 2022.)
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkodementia (Hallikainen ym. 2019). Etenevät muistisairaudet heikentävät toimintakykyä ja rappeuttavat aivoja, ja ne voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen: varhainen, lievä, keskivaikea ja vaikea vaihe. (Muistiliitto 2019.) Opinnäytetyössä tuotettiin opas hoivakodissa asuvan, keskivaikean ja vaikean vaiheen muistisairaan omaisille ja yhteistyöyritykselle (Koivistoinen 2022).
Käytöksen muuttuminen
Niin sanottuja käytösoireita on lähes jokaisella muistisairaalla jossain sairauden vaiheessa (Hallikainen ym. 2019). Käytösoireet voivat olla esimerkiksi aggressiivisuutta tai rauhattomuutta. Nämä eivät ole kuitenkaan ilkeyttä, vaan johtuvat muistisairauden aiheuttamista muutoksista aivoissa. (Carrarini ym. 2021.) Haasteellinen käyttäytyminen on keino ilmaista tunteita ja tarpeita niillä keinoilla, joita muistisairaalla on käytettävissään. Sanallinen tai toiminnallinen tarpeiden ilmaisu tulkitaan usein ongelmalliseksi käytökseksi. (Andersson ym. 2016; Gaugler ym. 2014.)
Muistisairas elää menneessä ja hän voi kysyä samoja asioita uudelleen. Sosiaalisen toimintaan osallistuminen vaikeutuu, mutta tämä ei kuitenkaan saisi estää sosiaalisten tilanteiden toteutumista tai merkityksellisten ihmissuhteiden ylläpitämistä. (Andersson ym. 2016; Cronfalk ym. 2018.) Lopulta hän ei muista lapsiaan, puolisoaan tai muita läheisiä ihmisiä. Puhekykykin voi kadota, mutta muistisairas ymmärtää silti sanatonta viestintää. (Hallikainen ym. 2019.)
Toimintakyky heikkenee laaja-alaisesti ja päivittäisissä toimissa tarvitaan apua (Andersson ym. 2016). Liikkuminen ja muisti heikkenevät, jolloin itsenäiseen toimimiseen tarvitaan ohjausta ja apuvälineitä. Toimintakyvyn heiketessä on myös hyvä varautua etukäteen oikeudellisin keinoin, kuten hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella. (Öhman 2018; Hallikainen ym. 2019.)
Muutoksista huolimatta arvokkuutta
Muistisairauden tuomista muutoksista huolimatta muistisairaalla on itsemääräämisoikeus, oikeus saada asianmukaista lääkitystä ja elää turvallisessa ympäristössä mieleistään arkea. Muistisairaan mielipiteitä ja tunteita on arvostettava sekä hänellä on oikeus tulla kohdatuksi tasa-arvoisena ihmisenä. (Andersson ym. 2016.)
Muistisairas on aikuinen ihminen, joka haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi siinä hetkessä (Andersson ym. 2016; Hallikainen ym. 2019). Muistisairaus voi tuoda uusia ajatuksia ja toiveita sekä hänen persoonallisuutensa muuttua, mutta siitä huolimatta hän on edelleen sama ihminen kuin ennen (Burakoff & Haapala 2013; Cronfalk ym. 2018).
Kirjoittajat
Veera Koivistoinen opiskelee sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Andersson, S., Husso, R., Nikumaa, H., Vuori, U., Okkonen, E. & Pohjanvuori, A. 2016. Hyvän hoidon kriteeristö: työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin. Muistiliitto. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/application/files/5314/8666/3660/Hyvan_hoidon_kriteeristo_2016_interaktiivinen.pdf
Burakoff, K. & Haapala, P. 2013. Kohdaten. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Hoivalluksia/kohdaten_netti.pdf
Carrarini, C., Russo, M., Dono, F., Barbone, F., Rispoli, M.G., Ferri, L., Di Pietro, M., Digio-vanni, A., Ajdinaj, P., Speranza, R., Granzotto, A., Frazzini, V., Thomas, A., Pilotto, A., Padovani, A., Onofrj, M., Sensi, S.L. & Bonanni, L. 2021. Agitation and dementia: prevention and treatment strategies in acute and chronic conditions. Frontiers in neurology. Vol 12 (2021). Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fneur.2021.644317
Cronfalk, B., Norberg, A. & Ternestedt, B-M. 2018. They are still the same – family members’ stories about their relatives with dementia disorders as residents in a nursing home. Scandinavian Journal of Caring Sciences. 32 (1). Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/scs.12442
Finne-Soveri, H., Kuusiterä, K., Tamminen, A., Heimonen, S., Lehtonen, O. & Noro, A. 2015. Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi. THL. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-565-3
Gaugler, J.E., Yu, F., Davila, H.W. & Shippee, T. 2014. Alzheimer’s disease and nursing homes. Health affairs. 33 (4). Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1377/hlthaff.2013.1268
geralt. 2021. Altmann, G. Puu kalju kello. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/puu-kalju-kello-aika-huolto-97986/
Hallikainen, M., Immonen A., Mönkäre, R., Pihlakari, P. & Erkinjuntti, T. 2019. Muistisairaan hoito. Helsinki: Duodecim.
Koivistoinen, V. 2022. Opas muistisairaan omaiselle – kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyön ala. Viitattu 15.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110822270
Muistiliitto. 2019. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/application/files/8215/8088/7370/Elamaa_muistisairauden_kanssa_saavutettava_verkko.pdf
THL. 2022. Muistisairauksien yleisyys. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys
Öhman, H. 2018. Effect of exercise on cognition, physical functioning, fall rate, and neuro-psychiatric symptoms in people with dementia. Helsingin yliopisto, Väitöskirja. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4383-9
