Syy, miksi halusimme perehtyä osallistaviin hallintomalleihin, löytyy niiden keskeisyydestä yhteiskunnallisten yritysten diskurssissa. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on jokin sosiaalinen tai ympäristöön liittyvä tehtävä, jonka vuoksi ne tekevät liiketoimintaa. Näiden kriteerien lisäksi myös EU on huomioinut toiminnallisessa määritelmässään niiden osallistavan tai demokraattisen hallintomallin (Defourny & Nyssens 2010). Vaikka joidenkin mielestä juuri yhteiskunnallisten yritysten osallistava hallintomalli on eurooppalaisen aiheeseen liittyvän tutkimuksen ydintä, niin vain harvat tutkimukset ovat tarkastelleet ilmiötä lähemmin (Pestoff 2014).
Hallintomallit ylipäänsä voidaan määritellä monin eri tavoin. OECD (2004, 11) määrittelee hallinnon johdon, hallituksen ja muiden sidosryhmien suhteina. Defourny & Nyssens (2012, 21) pitävät hallintomallia organisaation työkaluna varmistaa organisaation mission tavoittelu. Heidän mielestään yhteiskunnallisille yrityksille on keskeistä hallintotahojen autonomia, osallistava dynamiikka, osakkeen omistajien oikeuksien rajoittaminen ja rajoitteet voiton jaossa. Yleensä yhteiskunnalliset yritykset sijoittavat suuren osan voitoista tehtäväänsä. (Defourny & Nyssens 2012, 21−23.)
Dohertyn ym. (2009) mukaan yhteiskunnallisten yritysten hallinto on strategista ja toiminnallista hallitustason johtajuutta, joka mahdollistaa palvelujen käyttäjien, johtajien ja luottamushenkilöiden tai muiden määritettyjen sidosryhmien sosiaalisten hyötyjen luomisen ja maksimoimisen.
Osallistavat ja demokraattiset hallintomallit
Millaisia piirteitä osallistaviin ja demokraattisiin hallintomalleihin liittyy? Ilmeisin esimerkki löytyy osuuskuntamuotoisista yrityksistä, joiden hallintomalliin demokraattisuus on sisäänrakennettu esimerkiksi siinä, että ne toimivat jäsen per ääni -periaatteella. Van Witteloostuijn & de Jong (2007) kuvaavat, että demokraattinen hallinto perustuu jäsenten jaettuun voitonjakoon, demokraattisiin päätöksenteko sääntöihin ja demokraattisuutta tukevaan organisaatiokulttuuriin. Davis (2001, 30) muistuttaa, että demokratia liittyy prosesseihin.
Tutkimuksemme tavoite oli ymmärtää, miten tutkimuskohteena olevat yritykset antoivat merkityksiä hallintomallilleen. Tulkitsimme tulokset diskurssianalyysillä, eikä tavoitteenamme ole yleistää tulkittuja tuloksia. Tulkitsimme puheentapoja, joita myös tutkimus on tunnistanut yhteiskunnallisten yritysten hallintoon liittyviksi haasteiksi. Teemme myös tulkintaa siitä, että yhteiskunnallisten yritysten kannattaa tehdä tietoisia valintoja osallistamisen ja päätöksenteko prosessien suhteen. Tutkimus on luettavissa EMES-verkoston internetsivuilta (Myyryläinen ym. 2021).
Kirjoittaja
Heidi Myyryläinen toimii projektipäällikkönä iSEE – Innovating Social Entrepreneurship -projektissa, jota rahoittaa Central Baltic-ohjelma, ja SEinHE Developing Social Entrepreneurial Skills in the Higher Education -projektissa, jota rahoittaa Erasmus+ -ohjelma.
Lähteet
Davis, P. 2001. The Governance of co-operatives under competitive conditions: issues, processes and culture. Corporate Governance. Vol. 1(4), 28−39.
Defourny, J., & Nyssens, M. 2010. Conceptions of social enterprise and social entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and divergences. Journal of Social Entrepreneurship. Vol. 1(1), 32–53.
Defourny, J. & Nyssens, M. 2012. The EMES Approach of Social Enterprise in a comparative perspective. EMES Working Papers Series. 12/03. European Research Network asbl.
Doherty, B. Foster, G. Mason, C. Meehan, J. Meehan, K. Rotheroe, N. Royce, M. 2009.Management for social enterprise. Los Angeles: SAGE.
Myyryläinen, H. Fortina, V. Farshid, M. Jaani, J. 2021. Discourses of participatory governance – a case study from social enterprises in Nordic-Baltic countries. EMES Conference selected papers. [Viitattu 13.12.2021]. Saatavissa: https://emes.net/publications/conference-papers/8th-emes-selected-conference-papers/discourses-of-participatory-governance-case-study-from-social-enterprises-in-nordic-baltic-countries/
OECD. 2004. OECD Principles of corporate governance. Paris: OECD.
Pestoff, V. 2014. The Role of Participatory Governance in the EMES Approach to Social Enterprise. Journal of Entrepreneurial and Organizational Diversity. Vol. 2 (2), 48−60.
Van Witteloostuijn, A. G. de Jong. 2007. Organizational democracy. Teoksessa: S.R. Clegg & J.R. Bailey (eds.). International Encyclopedia of Organization Studies. Vol. 3, 1039−1042. London: Sage Publishers.
Kuvat
Kuva 1. geralt. 2016. Altmann, G. Palapeli, suunnittelu, strategia. Pixabay. [Viitattu 13.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/illustrations/puzzle-planning-strategy-process-1686918/
