NANORAUTA-hankkeen ideointi ja suunnittelu sai alkunsa Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetusta TANIA-hankkeesta. Näiden ideointien pohjalta NANORAUTA-hanketta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston Lahden yksikön, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen valmisteluissa otettiin huomioon TANIA-hankkeen tuloksia, keskusteluita ja johtopäätöksiä. NANORAUTA-hanke käynnistettiin syksyllä 2019 kehitystyöpajalla (kuva 1), jonka tarkoituksena oli koota yhteen pilaantuneisiin maihin (PIMA) ja niiden in situ -kunnostamiseen (kunnostus, joka tehdään paikan päällä maaperälle tai pohjavedelle) liittyviä keskeisiä asiantuntijoita ympäri Eurooppaa ja Suomea.
Kehitystyöpajassa kuultiin esimerkkejä erilaisista in situ -kunnostusmenetelmistä ja maaperän kunnostusprosesseista Suomessa. Photon Water Technology -yrityksen asiantuntijat kertoivat nanoraudan (nZVI-tuote) käyttökokemuksista PIMA-kunnostuksessa, ja miten laboratoriokokeista siirrytään kenttäkokeisiin. nZVI-tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksia on tutkittu paljon NanoRem-projektissa ja tätä kautta on saatu luotettavaa tietoa nZVI–tuotteiden käytöstä ja turvallisuudesta.
Kehitystyöpajan ryhmäkeskusteluissa saatiin arvokasta tietoa nanoraudan käytöstä maaperän ja pohjaveden kunnostamisessa, sekä paljon hyödyllisiä kommentteja tulevien laboratorio- ja kenttäkokeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Ryhmässä 1 keskusteltiin uuden Nanorauta-biostimulaatio-sähkökinetiikka -yhdistelmämenetelmän kehittämisestä erilaisten lupakäytäntöjen ja viranomaisyhteistyön näkökulmasta. Ryhmässä 2 keskusteltiin uuden yhdistelmämenetelmän kehittämisen haasteista kaupallistamisen suhteen. Ryhmässä 3 keskusteltiin Lahdessa sijaitsevan maaperän tutkimuskeskus Soilian käyttämisestä pilot-mittakaavan tutkimuksissa.
Lisätiedon kerääminen käynnissä
PIMA-prosessin hallinnollisten haasteiden kartoittaminen kyselytutkimuksella aloitettiin toukokuussa 2020 ja tähän työhön palkattiin LABin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Vili Hujala. Webropol-kyselyt lähetettiin kesäkuussa 2020 Päijät-Hämeen alueen PIMA-prosesseissa mukana oleville viranomaisille, yrityksille ja tilaajille. Kyselytulosten perusteella jatketaan tutkimusta alkusyksyllä 2020 puhelinhaastatteluilla.
Uuden Nanorauta-biostimulaatio-sähkökinetiikka -yhdistelmämenetelmän testaaminen aloitettiin kesäkuussa 2020 laboratoriokokeilla, joita tekemään palkattiin LABin energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Heikki Keränen. Näissä kokeissa käytettiin dieselöljyllä pilaantunutta maata. Laboratoriokokeet pyritään saamaan päätökseen alkusyksystä 2020 Helsingin yliopiston Lahden yksikön laboratoriotiloissa. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella aloitetaan yhdistelmämenetelmän lysimetrikokeet maaperän tutkimuskeskus Soiliassa syksyn 2020 aikana. Yhdistelmämenetelmän testaus oikeassa PIMA-kohteessa aloitetaan vuonna 2021.
Kirjoittaja
Mervi Pulkkinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii myös projektipäällikkönä NANORAUTA-hankkeessa.
Linkit
Interreg Europe. 2020. TANIA – TreAting contamination through NanoremedIAtion. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: https://www.interregeurope.eu/tania/
LAB University of Applied Sciences. 2019. NANORAUTA – Korkeakoulu-yritys -yhteistyötä ja liiketoimintaa uudesta pilaantuneiden alueiden kunnostusmenetelmästä. [Viitattu 10.6.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/nanorauta
Lahden Yliopistokampus. 2019. NANORAUTA workshop. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: http://www.lahdenyliopistokampus.fi/event/nanorauta-workshop/
NanoRem. 2013. Nanotechnology for contaminated land Remediation. Nanoparticles and Tools. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: http://www.nanorem.eu/toolbox/nanoparticles_and_tools.aspx#TB1
Photon Water Technology. 2020. Remediation. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: http://www.photonwater.com/remediation/
Soilia. 2020. Soilia – Maaperän, sedimenttien ja pinta- ja pohjavesien perus- ja soveltavan tutkimuksen keskus. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: https://www.soilia.fi/
Kuvat
KUVA 1. Dahl, M. 2019. NANORAUTA-hankkeen kehitystyöpaja LABin M19-kampuksen auditoriossa. Lahti: Helsingin yliopisto. Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta.
