NATO-hankintojen pelisäännöistä

LOGY Saimaa (2024) järjesti 12.9.24 webinaarin Saimaan alueen yrityksille NATO-hankinnoista. Webinaariin oli ilmoittautunut vajaat 40 yritystä, joista kuitenkin suurin osa oli muualta kuin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueelta.

Webinaarin pääpuhujana oli Outi Jousi Hannes Snellmanilta. Jousi toimii myös Julkisten hankintojen yhdistyksen puheenjohtajana. Kommenttipuheenvuorosta vastasi Jarmo Kemppinen LAB-ammattikorkeakoulusta.

Kaikki julkiset hankinnat tulee toteuttaa hankintasäädöksiä noudattaen. NATOn hankinnat kuitenkin poikkeavat merkittävästi hankintalainsäädännön piirissä olevista julkisista hankinnoista; NATOlla ei ole mitään yhteistä hankintasääntöä tai -lakia, vaan hankinnat koostuvat erilaisista säännöistä ja menettelyistä. Noudatettavat menettelyt ja säännöt riippuvat pitkälti hankintaa käynnistävästä virastosta (Jousi 2024).

NATOn hankintoja ei ole keskitetty yhteen virastoon, vaan sillä on useita erilaisia hankintoja tekeviä organisaatioita ja virastoja, jotka tekevät hankintoja (Jousi 2024).

NATOn hankinnoissa noudatettavat säännöt saattavat vaihdella merkittävästi. Yksittäisen hankinnan sääntöihin vaikuttavat muun muassa hankkiva taho, rahoituslähteet ja hankinnan arvo (Jousi 2024).

Tarjousten vertailussa on merkittäviä poikkeamia perinteisiin julkisiin hankintoihin verrattuna. Vertailussa saatetaan huomioida tarjouspyynnössä ilmoitettujen kriteerien lisäksi myös kunkin jäsenmaan teollinen tuottoaste, joka kuvaa, kuinka paljon maahan on tehty sopimuksia suhteessa maahan tehtyihin myynteihin verrattuna (Jousi 2024).

NATO-hankintojen sopimukset ovat tyypillisesti viisi vuotta pitkiä, sisältäen option (Jousi 2024). Pitkät hankintasopimukset ovat puitejärjestelyjä, jotka mahdollistavat kestoltaan melko pitkien sopimusten käytön (JYNY 2024). Hankintasopimuksissa NATO käyttää yleensä vakioehtoja (Jousi 2024).

NATOn hankinnoissa ei yleensä käydä varsinaisia neuvotteluja, vaan kilpailutukset ratkaistaan usein hinnan perusteella. On myös joitain menettelyitä, jotka mahdollistavat neuvottelut. Vastaavasti osa kilpailutuksista voidaan toteuttaa ilman tarjouskilpailua (Jousi 2024).

NATO-hankinnoissa on keskeistä, että kunkin kilpailutuksen sääntöjä on noudatettava tarkasti (Kemppinen 2024). Sopimukset NATOn kilpailutuksissa poikkeavat kansallisista ja EU-hankinnoista merkittävästi, koska ne ovat ulkomaan lain alla (Jousi 2024).

Suomalaisilla yrityksillä mahdollisuuksia alihankkijuuteen

Hankintoihin liittyvät muutoksenhakumahdollisuudet vaihtelevat, riippuen siitä, minkä tyyppisestä hankintamenettelystä on kyse ja millaisia rahoituslähteitä on käytetty. NATO ei kuulu organisaationa minkään valtion lainkäyttövaltaan alaisuuteen, minkä vuoksi mahdolliset hankintaprosesseja koskevat riidat käsitellään soveltuvassa NATOn virastossa (Jousi 2024).

Suomen liittyminen NATOn jäseneksi voi tarjota yrityksille erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi alihankintojen muodossa. Se vaatii yrityksiltä hankintaosaamista ja huolellista perehtymistä NATOn eri organisaatioiden hankintasääntöihin, rekisteröitymistä NATOn hankintajärjestelmiin, soveltuvuustodistuksen hankkimista sekä organisaatiokoodia, joka vastaa suomalaista Y-tunnusta (Jousi 2024; Kemppinen 2024).

Lähteet

daniel_diaz_bardillo. 2017. Logo, nato, sininen, metalli. Pixabay. Viitattu 6.11.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/logo-nato-sininen-metalli-t%C3%A4hti-2297855/

Jousi, O. NATOn muut kuin sotilaskäyttöön liittyvät hankinnat. Esitys LOGY Saimaa Natowebinaarissa. 12.9.2024.

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö JYNY. 2024. EU-hankintamenettelyt. Viitattu 6.11.2024. Saatavissa https://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/eu-hankintamenettelyt/avoin-menettely

Kemppinen, J. NATOn muut kuin sotilaskäyttöön liittyvät hankinnat. Esitys LOGY Saimaa Natowebinaarissa. 12.9.2024.

LOGY Saimaa. 2024. Verkkosivut. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry. Viitattu 6.11.2024. Saatavissa https://www.logy.fi/logy/aluetoiminta/logy-saimaa.html