Lyhenne NEET tulee englannin kielen sanoista, Not in Employment, Education or Training. Suomessa NEET-nuorilla tarkoitetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia 15−29-vuotiaita nuoria. Pelkkä NEET-asemassa oleminen ei kuitenkaan kerro syrjäytymisestä. Nuori voi odottaa opiskelujen alkamista, pitää välivuotta tai olla astumassa asepalvelukseen. Merkittävintä onkin, kuinka kauan mahdolliset välivuodet tai vaihtoehtojen etsintä kestävät
Jos kiinnittyminen yhteiskuntaan ei onnistu ja välivuosia tulee useita, voi tilanne muodostua merkittäväksi riskiksi sosiaalisille tai psyykkisille ongelmille (OKM 2019, 1-2).
Suomessa NEET-nuorista on kannettu huolta hallitustasolla asti, koska tilanne aiheuttaa yhteiskunnallistakin huolenaihetta. Suomessa NEET-nuorten määrä on ollut tilastollisesti tarkasteltuna ajoittain suurikin, joten NEET-aseman torjuntatoimien käynnistäminen onkin ollut aiheellista. (Simonen 2019, 6.) Hallituskaudella vuosina 2015−2019 tehtiin useita toimenpiteitä, joilla pyrittiin vaikuttamaan nuorten asemaan. NEET-asemassa oleville nuorille suunnatuista toimenpiteistä keskeisimpiä olivat nuorten tavoittaminen matalalla kynnyksellä sekä heidän hyvinvointinsa ja opiskelu- ja työllistymisvalmiuksiensa parantaminen. Toteuttajina ovat olleet esimerkiksi ohjaamot, psykososiaalinen tuki, opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ja valmentava koulutus. (OKM 2019, 1−2.)
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu yhteyttä NEET-aseman ja mielenterveysongelmien välillä. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja työelämään johtavalla polulla hankaluuksiin joutuminen voivat näyttäytyä myös huono-osaisuuden kokemuksena. Näin NEET-asemaan joutuminen on merkittävä riski taloudelliselle, terveydelliselle, oikeudelliselle ja psykososiaaliselle huonovointisuudelle. (Iyer ym. 2018, 1401−1405.)
NEET-asemassa olevista nuorista on tehty verrattain paljonkin tutkimusta ja kehitetty erilaisia keinoja aseman torjumiseksi. Valitettavasti itse NEET-nuoria on kuultu vielä vähän asiantuntijoina liittyen toimenpiteisiin, joilla tilannetta heidän osaltaan on pyritty parantamaan. (Simonen 2019, 62.)
NEET-asema voi uhata mielenterveyttä
Pitkittyessään NEET-asema voi olla uhka mielenterveydelle ja näin vaatia myös yhteiskunnan voimavarojen panostamista niin hoidon kuin kuntoutuksenkin osalta. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus sekä muut mielenterveyttä heikentävät tekijät voivat myös vaikeuttaa nuoren opiskelua ja sijoittumista työelämään, jos palveluiden piiristä joudutaan olemaan terveydellisistä syistä pitkään poissa.
NEET-aseman ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ovat merkittäviä osa-alueita edistettäessä terveyttä ja hyvinvointia mielenterveyden näkökulmasta, ja siksi niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös tulevaisuudessa.
Kirjoittajat
Anni Backman ja Joonas Lönn opiskelevat sairaanhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa ja ovat kiinnostuneet NEET-aseman ehkäisemisestä mielenterveys- ja kuntoutustyön näkökulmasta. Heidän opinnäytetyönsä aiheena oli Toiminnallinen ensiapupäivä NEET-nuorille.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Iyer, S., Mustafa, S., Gariépy, G., Shah, J., Joober, R., Lepage, M. & Malla, A. 2018. A NEET distinction: youths not in employment, education or training follow different pathways to illness and care in psychosis. [Viitattu 5.4.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s00127-018-1565-3
Kallio, T. 2016. Oppiminen on moniulotteinen prosessi. Pro gradu. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö. Tampere. [Viitattu 1.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609022222
OKM. 2019. Nuorten palvelut syynissä. OECD:n arviointi nuorten palveluista Suomessa 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:18. [Viitattu 1.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-640-9
Simonen, J. 2019. ”Mä koitan itse selviytyä kaikesta”. Tutkimus työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. E2 Tutkimus. [Viitattu 1.4.2021]. Saatavissa: https://docplayer.fi/140610145-Jenni-simonen-ma-koitan-itse-selviytya-kaikesta-tutkimus-tyon-ja-koulutuksen-ulkopuolella-olevista-nuorista.html
Linkit
Backman, A. & Lönn, J. 2021. Toiminnallinen ensiapupäivä NEET-nuorille. [Viitattu 13.4.2021]. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104104552
