Nuoret sote-palveluiden kehittäjinä

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiytyminen että huoli nuorten hyvinvoinnista. Hyvinvointialueiden taloudellinen ahdinko, pula sote-alan työntekijöistä ja korona-ajan synnyttämä hoitovelka luovat melko synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Ottamalla nuoret mukaan kehittämään heille suunnattuja palveluita voidaan näitä palveluita parantaa ja vahvistaa nuorten osallisuutta yhteiskuntaan.

Nuorten palvelukokemukset

Sote-palveluiden palvelujärjestelmä on monimutkainen, ja palveluiden pariin löytäminen vaatii osaamista (Karvonen ym. 2019; Hästbacka ym. 2023; Aalto-Setälä ym. 2023). Kehitettävää on myös palveluiden jatkuvuudessa (Hästbacka ym. 2023) ja hyvien käytäntöjen johdonmukaisessa käyttöönotossa (Pitkänen ym. 2022). Nuorten palvelukokemuksia tutkittaessa on esiin noussut sivuuttamisen, ohipuhumisen ja osattomuuden kokemuksia (Peltola & Moisio 2017). Nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa heidän mielipiteitään kuulevalla ja arvostavalla kulttuurilla (Leeman & Virrankari 2022). Osallisuus palveluiden kehittämisessä edellyttää muun muassa asiakkaan kokemustiedon hyödyntämistä ja palvelun yhteiskehittämistä (Laitila 2010).

Topaasia®-peli kehittämisen välineenä

Palveluiden kehittämisessä pelillistämisellä pyritään edistämään asiakkaan osallistumista ja sitoutumista sekä parantamaan asiakaskokemusta (ks. esim. Järvensivu 2016). Muotoilupeleillä voidaan yhteiskehittää toimintaa (ks. esim. Hämäläinen ym. 2020), ja ne korostavat yhteissuunnittelun dialogisia, ymmärrystä lisääviä ja mielikuvitusta ruokkivia ominaisuuksia (Vaajakallio 2012).  Muotoilupeleillä tavoitellaan tasa-arvoista mahdollisuutta luovaan keskusteluun. Topaasian® avulla tätä voidaan tukea samalla, kun jaetaan pelaajilla olevaa tietoa yhteiseksi toisten esiintuomia näkökulmia arvostaen (Hannula & Harviainen 2018).

Turun (2024) YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin Topaasia®-pelin käyttöä nuorten sote-palvelujen kehittämisessä. Tulosten perusteella Topaasialla® saa kartoitettua nuorten kokemuksia ja ajatuksia sote-palveluista helposti toteutettavalla tavalla. Pelillä saa tietoa nuorten palvelutarpeista, ja samalla sillä voi lisätä nuorten palvelutietoisuutta. Pelissä nuorilta tulee konkreettisia ja kohtuullisia ehdotuksia kohtaamisesta ja käytäntöjen parantamisesta. Peli voidaan toteuttaa jo olemassa olevan toiminnan sisällä, useissa eri paikoissa ja tilanteissa, joissa aikuiset ja nuoret kohtaavat joko kasvokkain tai etäyhteyden avulla. Näin saatavaa tietoa ja yhteiskehittämisen keinoja käyttämällä voitaisiin nuorten sote-palveluita kehittää asiakaslähtöisesti. Topaasia® on yksi työkalu palvelujen kehittämisessä, mutta se on myös kohtaamistapahtuma, jossa keskustellaan nuorten kanssa yhdenvertaisesti. (Turu 2024.)

Lähteet

Aalto-Setälä, T., Huikko, E., & Peltola, K. 2023. Vaikuttavammat mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille: toimenpidesuositus. THL. Päätösten tueksi: 2023_004. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-070-5

Hannula, O. & Harviainen, J. T. 2018. User Perceptions of Design Games as Settings for Organizational Learning: Case Topaasia. Linköping University Electronic Press. Viitattu 18.1.2024. Saatavissa https://acris.aalto.fi/ws/portalfiles/portal/31662783/ecp18150034.pdf

Hämäläinen, R. P., Kumpulainen, K.-R., Harviainen, J., & Saarinen, E. 2020. Design Gaming for Learning Systems Intelligence in Socio-Emotional Systems. Systems Research and Behavioral Science, 39(1), 163–167. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1002/sres.2750

Hästbacka, N., Lipponen, O., Aaltonen, S. & Karvonen, S., 2023. ” Ei oo tarkoitus kiinnittyä pitkäks aikaa, vaan jatko-ohjataan”: Ammattilaisten näkökulmia nuorten palveluiden nykytilaan ja ja kehittämistarpeisiin hyvinvointialueilla. THL:n raportti 14/2023. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-234-1

Järvensivu, A. 2017. Pelillistäminen ja digitaaliset pelit työelämän kehittämismenetelminä. Aikuiskasvatus 37 (4):256–69. Viitattu 19.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.88440

Karvonen, S., Kestilä, L. & Kauppinen, T. M. 2019. Nuorten kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen S. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi 2018. 228–245.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7

Laitila, M. 2010. Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 23.9.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0224-5

Leeman, L. & Virrankari, L. 2022. Nuorten osallisuuden kokemus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2019–2021: ovatko erot kasvaneet. Teoksessa Kekkonen, M., Gissler, M., Känkänen, P. & Isola, A-M. (toim.). Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. 152–166. Vantaa: PunaMusta Oy. Viitattu 23.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-937-5

Peltola, M. & Moisio, J. 2017. Ääniä ja äänettömyyttä palvelukentillä: Katsaus lapsia ja nuoria koskevaan palvelutietoon. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 112. Viitattu 20.1.2024. Saatavissa https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/aania_ja_aanettomyytta_palvelukentilla_uusin.pdf

Pitkänen, T., Tourunen, J., Huhta, H., Kaskela, T., Takala, J., Helfer, A., Jurvanen, S., Laine, R., Larivaara, M. & Suurpää, L. 2022. Nuorten mielenterveyden tukeminen sosiaalihuollossa ja matalan kynnyksen toiminnassa. Työntekijöiden ja nuorten näkemyksiä tarpeista ja toimintatavoista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:65. Viitattu 27.10.23. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-169-8

PxHere. 2017. Hand-grass-light-abstract-group-plastic. PxHere-kuvapankki. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa  https://pxhere.com/fi/photo/1144015?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere

Sankalahti, K. & Turu, P. 2023. Nuorten kokemukset palveluiden saavutettavuudesta dialogisen tiedonkeruun menetelmällä. Teoksessa Majlander, S., Vihtari, J., Kekkonen, M., Sankalahti, K., Turu, P. & Rautiainen, S. Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus. Kansallisen lapsistrategian toimenpiteen 14 raportti. THL:n työpaperi 6/2023. Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-027-9

Turu, P. 2024. Nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen hyötypelin avulla. Avun saavutettavuuteen liittyvä Topaasia®-peli nuorten kanssa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403174562

Vaajakallio, K. 2012. Design games as a tool, a mindset and a structure. Väitöskirja. Aalto yliopisto. Viitattu 18.1.2024. Saatavissa https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/796b87e9-f7dc-4f03-ae5b-8af7dbf8157f/content