LAB-ammattikorkeakoulun Taitoa ohjaukseen -ohjaajakoulutus toteutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän harjoittelun ohjaajille keväällä 2022. Koulutukseen osallistui 14 opiskelijoiden ohjaajaa eri yksiköistä.
Ammattitaitoa edistävällä harjoittelulla on keskeinen merkitys terveysalan ammattikorkeakouluopinnoissa. Kliinisissä toimintaympäristöissä opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ammatissa vaadittavia taitoja. (STM 2020.) Harjoittelun onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi opiskelijan saama ohjaus. Opiskelijan harjoittelukokemukseen vaikuttavat muun muassa ohjaussuhde, oppimistavoitteiden huomiointi ja työyhteisön opiskelijamyönteisyys. (Teuho ym. 2017.)
Arviointityökalu ohjaajille ohjaustoiminnan kehittämiseen
Koulutuksen alussa osallistujat arvioivat omaa ohjausosaamistaan HARKKA-hankkeessa tuotetulla arviointityökalulla. Arviointityökalu sisältää 23 ohjausosaamiseen liittyvää väitettä. Harjoittelun ohjaaja arvioi väitteitä asteikolla toteutuu, toteutuu osittain, ei toteudu. (Tervaskanto-Mäentausta & Rintala 2021.) Koulutukseen osallistujat arvioivat omaa ohjausosaamistaan koulutuksen alussa. Tällöin osallistujat vastasivat ”toteutuu useimmin” seuraavien väittämien osalta:
- Tunnen opiskelijan henkilökohtaiset harjoittelujaksoon liittyvät osaamistavoitteet
- Tiedostan roolini ja vastuuni harjoittelun ohjaajana
- Käyn tavoitekeskustelun opiskelijan kanssa
- Ohjaan opiskelijaa antamaan palautetta yksikön ohjaustoiminnasta
Koulutuksen alussa ohjaajat vastasivat ”ei toteudu” useimmin seuraaviin neljään osa-alueeseen:
- Opiskelijan tavoitteet ovat työyhteisössä kaikkien ohjaajien käytössä
- Työyhteisössämme on käytössä yhtenevät opiskelijapalautteen antotavat
- Pyydän opiskelijalta säännöllisesti palautetta antamastani ohjauksesta
- Käytössäni on riittävästi resurssia opiskelijaohjaukseen
Ohjaajien arvion mukaan heikoimmin toteutuvat osa-alueet liittyvät lähinnä työyhteisön ohjauskäytänteisiin. Parhaiten toteutuvat osa-alueet liittyivät harjoittelun ohjaajan omaan ohjaustoimintaan.
Koulutus paransi suunnitelmallisuutta ja prosessien tuntemusta
Koulutuksen lopussa ohjaajat arvioivat uudestaan ohjausosaamistaan. Eniten myönteistä muutosta tapahtui oman ohjausosaamisen suunnitelmallisessa kehittämisessä ja opiskelijaohjaukseen liittyvien prosessien tuntemuksessa. Lisäksi myönteistä muutosta ohjaustoiminnan toteutumisessa oli tapahtunut opiskelijan loppuarvioinnin laatimisessa yhdessä muiden opiskelijaohjaukseen osallistuneiden ohjaajien kanssa sekä säännöllisen palautteen pyytämisessä opiskelijalta ohjaustoiminnan toteuttamisesta.
Ohjaajat kertoivat koulutuksen lopussa tietävänsä ammattikorkeakoulun yhteyshenkilöt ohjaukseen liittyvissä asioissa sekä olevansa entistä aktiivisemmin ja herkemmin yhteydessä ammattikorkeakouluun yhteyshenkilöön opiskelija harjoitteluun liittyvissä ongelmatilanteissa.
Kirjoittaja
Päivi Ivanoff-Lahtela toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa lehtorina, harjoitteluvastaavana.
Lähteet
STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen: Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. Viitattu: 7.6.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4145-8
Tervaskanto-Mäentausta, T. & Rintala, T-M. (toim.) 2021. HARKKA – Kehittyneitä toimintatapoja terveysalan harjoitteluun ja ohjaukseen. Oamk Journal. Oulun ammattikorkeakoulu. Oulu. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa http://urn.fi/urn:isbn:978-9
Teuho, S., Roto, H., Sulonen, T., Vikberg-Aaltonen, P. & Sankelo, M. 2017. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva Hoitotyö 15(1): 10‒17. Viitattu: 7.6.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816129
