Tiimityö etänä – oletko valmis muutokseen?

Tiimityö on kautta aikojen nähty tiiviisti yhteistyössä tehtävänä työnmuotona. Vuonna 2020 alkanut maailmanlaajuinen koronapandemia ajoi tiimityön muutokseen, jota harva osasi odottaa. Voisi kuvitella, että tässä muutoksessa tiimityö kärsii, ja samalla koko organisaatio. Onko kuitenkaan näin? Voiko tiimiytymistä tapahtua etänä? Entä miten käy työhyvinvoinnille?

Etätyö ja vuorovaikutus

Hukkasen (2022) tutkimuksessa etätyön vaikutuksista tiimityöhön arvostettiin etätyön tuomaa joustavuutta. Tiimiytyminen taas nähtiin haasteellisena, sillä aidot vuorovaikutustilanteet puuttuivat. Kuten Raappanan ja Valon (2014, 17) tutkimuksessa mainitaan, onnistunut vuorovaikutus niin tiimin tehtävä- kuin suhdetasollakin nähdään tiimien onnistuneen toiminnan edellytyksenä. Tehtävätasoon kuuluvat selkeästi määritelty tavoite, riittävät resurssit ja selkeä tehtäväjako. Suhdetasoon liitetään hyvä yhteishenki sekä rehellinen ja luottamusta korostava ilmapiiri. Tärkeintä olisi noiden kahden tason tasapaino. (Raappana & Valo 2014, 17.) Rytikangas (2011, 65) toteaa, että fyysisillä kohtaamisilla tiimiläiset saavuttavat luovuuden, joka taas johtaa työn imuun.

Kaiken A ja O – tavoitteet ja avoin keskustelu

Tiimissä tärkeintä on asettaa yhteiset tavoitteet, jotta yhteistyötä voidaan alkaa toteuttaa halutulla tavalla. Vaikka tiimin jäsenet työskentelisivät etänä, on silti mahdollisuus onnistuneeseen lopputulokseen. Tutkimuksen perusteella tiimityö nähtiin pääasiassa onnistuneena. Koska tiimi koostuu erilaisista persoonista, näki osa vastaajista tiimityön onnistuneen huonosti. Tähän vaikuttaa kyselyn perusteella muun muassa kiire ja työn suorituskeskeisyys. Tällöin myös yhteisöllisyys kärsii. On tärkeää huomioida tiimissä jokaisen kokemus, ja tätä voidaan edistää avoimella keskustelulla, mutta myös kasvokkain tapaamisilla. Nämä korostuivat kyselyn vastauksissa. Myös esihenkilön rooli on tärkeä, jotta jokaisen yksilön hyvinvointi tulee huomioiduksi.

[Alt-teksti: henkilö työskentelee kannettavan tietokoneen ääressä.]
Kuva 1. Kotona tehtävän etätyön etuina mainitaan usein joustavuus, työrauha ja ajan säästö. (VisionPics 2021)

Vaikka tiimityö etänä nähtiin Hukkasen (2022) tutkimuksen perusteella haastavana, työhyvinvoinnin nähtiin jopa parantuneen. Etätyön etuina nähtiin työympäristön rauhallisuus, joustavuus sekä ajan säästö, kun työmatkat jäävät pois. Toisaalta työntekijät haluavat vuorovaikutusta, joka johtaa myös parempaan tiimityökokemukseen, mutta arvostetaan myös itsenäistä ja rauhallista työskentelyä. Tässä vapaa-aika nousee arvoon arvaamattomaan, kun huomataan, että etätyö säästää sekä aikaa että luontoa.

Etätyön tuoma vapaus vaikuttaisi nostavan yksilön työhyvinvointia, joten voisiko se nostaa myös koko tiimin työhyvinvointia?  Tähän on vaikea antaa suoraa vastausta, ja hyvin paljon tiimi itse vaikuttaa siihen, kuinka työhyvinvointia voidaan sekä nostaa että ylläpitää. Tasapaino itsenäisen etätyön ja vuorovaikutteisen tiimityön välillä voi olla hankala saavuttaa, mutta varmasti jokaisen tiimiläisen saavutettavissa. Työhyvinvointi on yhteistyötä.

Voiko siis tiimiytymistä tapahtua etänä? Tutkimuksen perusteella voi, mutta se vaatii myös jonkin verran kasvokkain kohtaamisia. Entä miten käy työhyvinvoinnille? Se vaikuttaisi suurimmilta osin paranevan, kun henkilö itse voi vaikuttaa omaan työhönsä ja paikkaan, jossa työtä voidaan suorittaa. Organisaatioiden on myös tärkeä pysyä ajan tasalla siitä, mikä työntekijöiden työssäjaksaminen on. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja se yritysten on otettava huomioon.

Kirjoittajat

Heli Hukkanen valmistuu kesällä 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta yritysjuridiikan tradenomiksi (AMK).

Jaana Tanhuanpää työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.

Lähteet

Hukkanen, H. 2022. Koronakriisin ja etätyön vaikutus tiimityöskentelyyn Yritys X:ssä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917252

Raappana, M., & Valo, M. 2014. Tiimit muuttuvassa työelämässä. Työelämän tutkimus, 12 (1), 23–40. Viitattu 17.4.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/44878/raappanavalotiimitmuuttuvassatyoelamassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rytikangas, I. 2011. Kehity ja jaksa tiimissä. Helsinki: Helsingin kauppakamari Oy.

VisionPics. 2022. Etätyö, tekniikkaa, kannettava tietokone, yhteys. Pixabay. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/et%c3%a4ty%c3%b6-tekniikkaa-6795505/