Olopiste Aktiivisuudella tasapainoista arkea -hanke tuottaa 18-64 -vuotiaille päijäthämäläisille konkreettista arjen tukea ja rinnalla kulkijuutta. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan prosessilähtöisen aktivoivan valmennuksen toimintamallia matalan kynnyksen toimintaan. (Harjulan setlementti ry 2020.)
Valmennusmalli palvelun näkökulmasta
Olopistepalvelun tavoitteena on vahvistaa haasteellisessa elämän- ja muutostilanteessa olevien asiakkaiden sosiaalista osallisuutta, työ- ja toimintakykyä, kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä henkilökohtaista ja yhteiskunnallista toimijuutta (Harjulan setlementti ry. 2020).
Prosessilähtöisen aktivoivan valmennuksen toimintamallia on työstetty aktiivisesti ja malli koostuu palvelun, asiakkaan ja valmentajan näkökulmista. Tässä tekstissä avataan palvelun näkökulman takana olevia ajatuksia.
Valmennusmallin tausta-ajatukset
Oloisteen toiminnassa luodaan sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksessä asiakkaille erilaisia toimintaympäristöjä, joissa yhdistyvät kasvatuksellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta. Sosiokulttuurinen innostaminen on Olopisteellä väline, jonka avulla herkistetään ja motivoidaan asiakkaita osallistumaan sekä vahvistetaan heidän sisäistä haluaan muutokseen. Osallistumalla toimintaan asiakkaan on mahdollista kehittää itsetuntemustaan ja pyrkiä yhdessä valmentajan ja vertaisten kanssa kohti muutosta.
Olopisteellä asiakasta kannustetaan tavoittelemaan muutosta. Muutos voi tapahtua millä elämän osa-alueella tahansa, se voi olla psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen tai kognitiivinen. Muutos alkaa tietoisuustaitojen kehittymisestä, asiakas osaa voimavarojensa ja osaamisensa tunnistamisen lisäksi tunnistaa myös osallistumisen rajoitteita ja esteitä. Tavoitteina muutostyössä ovat asiakkaan kokemus elämänlaadun kohenemisesta ja siitä, että tyytyväisyys omaa elämää kohtaan kasvaa sekä kokemus hyvän tai aikaisempaa paremman elämän elämisestä.
Valmennuksessa asiakkaan toimijuuden ja pystyvyyden synnyttäminen ja tukeminen ovat keskiössä. Vapaus on Olopisteellä sitä, että asiakas on vapaa itse päättämään tekemisistään ja siitä millaiseen toimintaan hän osallistuu ja miten toimintaan sitoutuu. Asiakas on vapaa toteuttamaan itseään ja tekemään häntä kiinnostavia ja muutosta tukevia asioita.
Olopisteen valmennustoiminnassa lisätään asiakkaan kyvykkyyden kokemusta. Holistisen työotteen avulla synnytetään ja tuetaan asiakkaan kokemusta siitä, että hän osaa ja saa aikaan asioita. Työotteella vahvistetaan asiakkaan uskoa siihen, että hän pystyy suoriutumaan muutokseen vaadittavista tehtävistä ja että haasteista suoriutuminen lisää hänen kyvykkyyttään. Yhteisöllisyyden kautta asiakkaan on mahdollista kokea, että hänestä välitetään ja hän välittää toisista. Näin hän ottaa vastuuta itsestään ja toisista. (Martela 2015.)
Holistisessa arvioinnissa asiakkaan edistymistä seurataan, mitataan ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Holistinen arviointi on edelleen kehittämiskohteena ja se vaatii lisäkehittämistä sekä sopivien arviointityökalujen vakiinnuttamista.
Kirjoittaja
Helena Hatakka toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella ja asiantuntijana Olopiste-hankkeessa.
Lähteet
Harjulan setlementti ry. 2020. Olopiste 2.0 – aktiivisuudella tasapainoista arkea. [Viitattu 27.10.2020]. Saatavissa: https://harjulan.fi/olopiste/
Martela, F. 2015. Onnellisuuksien psykologia. Teoksessa Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Helsinki: PS-kustannus. [Viitattu 10.12.2020]. Saatavissa: https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma991503043906254
Kuvat
Kuva 1. Erno Hokkanen. 2020. Olopisteen valmennusmalli palvelun näkökulmasta. [Julkaisematon].
Kuva 2. Outi Jokinen. 2020. Olopisteen n yhteisötila. [Julkaisematon].
