Ahotointia, eli aikaisemmin tehtyjen opintojen tai muun hankitun osaamisen hyväksyminen osaksi tutkintoa, on kehitetty LAB-ammattikorkeakoulussa vuosien aikana (LAB 2024). Ahotoinnin ydinideana on se, ettei opiskelijan tarvitse tehdä päällekkäisiä opintoja tai opiskella jo hallussa olevia taitoja. AHOT-prosessin avulla voidaan tukea opiskelijaa opinnoissa etenemisessä, mikä osaltaan vaikuttaa määräajassa valmistumiseen. Omahoitoa tukevan hoitotyön harjoittelun on voinut ahotoida sairaanhoitajakoulutuksessa vuodesta 2023 (Garcia-Kaartinen & Lintunen 2023). Harjoittelun ahotoinnin prosessia on pilotoitu ja reunaehtoja arvioitu sekä Lahden että Lappeenrannan kampuksella. Opettajien tekemät havainnot sekä opiskelijoilta saatu palaute ovat olleet tärkeitä tekijöitä prosessin kehittämisessä.
Opiskelijoilta on kysytty jatkuvaa palautetta AHOT-prosessista. Osa opiskelijoista toi esille simulaationäytön jälkeen, etteivät he tienneet, kuinka laajaa osaamista heiltä tai sairaanhoitajalta ylipäätään vaaditaan harjoittelua vastaavista ympäristöistä. He eivät olleet ymmärtäneet opetussuunnitelman mukaisen harjoittelun tavoitteita sairaanhoitajan osaamisen näkökulmasta tehtyään pitkään lähihoitajan työtä kyseisissä yksiköissä. Opiskelijoilla oli vahvaa osaamista toimia lähihoitajana työympäristöistä, mutta sairaanhoitajan osaaminen puuttui. Opiskelijoiden osaamisen puutteellisuus osoittautui konkreettisesti näytössä. Opiskelijoiden oli myös haastavaa näytössä ottaa sairaanhoitajan roolia kokemuksen puutteen vuoksi, mikä johti näytön hylkäämiseen riittämättömän osaamisen vuoksi.
Uudistuneet reunaehdot tukevat riittävän osaamisen tunnistamista
Omahoitoa tukevan hoitotyön harjoittelun AHOT-prosessia lähdettiin kehittämään yhdessä Lahden ja Lappeenrannan kampuksien vastuuopettajien kanssa. Osassa harjoittelun AHOT-prosesseissa oli aikaisemmin jo pilotoitu kaksivaiheista prosessimallia, jossa opiskelija osallistuu ennen näyttöä AHOT-tenttiin.
Tentti toimii osana osaamisen tunnistamisessa, ja sen läpäisseet opiskelijat osallistuvat simulaationäyttöön eli prosessin toiseen vaiheeseen. Tentti karsii selkeästi AHOT-prosessista sellaiset opiskelijat, joilla ei riittävää osaamista ole. Tentti otettiin käyttöön myös omahoitoa tukevan hoitotyön harjoitteluun. Tenttiin laadittiin aidonmukaiset asiakas-caset, jotka vastaavat myös harjoittelun tavoitteiden mukaista osaamista.
Aikaisemmin vaadittu 6 kuukauden yhtäjaksoinen työkokemus harjoittelua vastaavista ympäristöistä todettiin liian lyhyeksi ajaksi opiskelijan saavuttaa opetussuunnitelman mukaista sairaanhoitajan osaamista. Omahoitoa tukevan hoitotyön harjoittelun uusiksi reunaehdoiksi on määritelty laajempi aikaisempi työkokemus harjoitteluun soveltuvista työyksiköistä. Työyksiköillä tässä harjoittelussa tarkoitetaan kotihoitoa, tehostetun palveluasumisen tai avoterveydenhuollon yksiköitä. Työkokemus ensihoidosta katsotaan myös harjoittelun ahotointiin soveltuvaksi. Riittävä työkokemus uusien päivitettyjen ohjeiden mukaan on vähintään 2 vuotta lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen. Työkokemuksen tulee olla kestoltaan yhtenäinen, ja se saa koostua enintään kahdesta eri työyksiköstä. Vaihtoehtoisesti sairaanhoitajan sijaisuudessa kertyneessä työkokemuksessa riittää 3 kuukauden pituinen työkokemus harjoitteluun soveltuvasta työyksiköstä.
![[Alt-teksti: simulaatiotila, jossa asukasta esittävä nukkehahmo makaa kaatuneena lattialla ja hoitaja on saapumassa paikalle.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/10/854_2024_Omahoitoa-tukevan-hoitotyon-harjoittelun-AHOT-kaytannot-uudistuivat-1024x622.jpg)
Opiskelijoilta kysyttiin palautetta AHOT-prosessin kaksivaiheisuudesta. Opiskelijat pitivät tenttiä hyödyllisenä vaiheena, ja se valmisti osaltaan myös näyttöön. Tentissä opiskelijalla on mahdollisuus käyttää tietokonetta tiedon etsimiseen. Rajattu tenttiaika poissulkee suuremman tiedon etsimisen; mikäli opiskelijalla ei ole riittävää osaamista, ei tietokoneen käytöstä ole opiskelijalle kokemusten mukaan hyötyä. Opettajien havaintojen perusteella AHOT-prosessin kaksivaiheisuus on toimiva tapa toteuttaa harjoittelun ahotointia. Kaksivaiheisuus varmistaa monipuolisemmin osaamisen tunnistamisen.
Kirjoittaja
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja on mukana AHOT-prosessissa yhtenä vastuuopettajana.
Lähteet
Garcia-Kaartinen, T. & Lintunen, M. 2023. Ahotoimalla opinnoissa eteenpäin. LAB Focus. Viitattu 17.10.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ahotoimalla-opinnoissa-eteenpain/
LAB. 2024. eAHOT-hyväksilukeminen – Peppi. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.10.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/it-ohjeet-ja-opiskelun-tyokalut/peppi/peppiohjeet/opintoni-peppi/eahot-hyvaksilukeminen-peppi
