Digitaaliset ja teknologiset työkalut osaksi aikuisten tule-kuntoutusta

Digitaalisuuden ja teknologian kehittyminen on ilmeistä kaikilla aloilla yhteiskunnassamme, myös kuntoutuksessa (Valtioneuvosto 2019). Koska tuki- ja liikuntaelin- eli tule-oireet ovat yksi suurimmista sairauspoissaolojen aiheuttajista (Kela 2023), tarvitaan tehokkaita hoitomuotoja yhä kipeämmin. Apua vaikuttavien hoitokeinojen tuottamiseen odotetaan digitaalisista ja teknologisista ratkaisuista kuten tekoälystä ja robotiikasta (Hyteairo 2022).  

Vaikka digitaalisten työkalujen ja etäkuntoutuksen tarve ja kysyntä kuntoutuksen toteutuksessa ottivat koronapandemian myötä suuren harppauksen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020), käytetään etäteknologiaa hyödyntäviä työkaluja lääkinnällisessä kuntoutuksessa edelleen hyvin vähän (Hellstén 2022).

Vaikutukset ovat kokonaisvaltaiset

Digitaalisten ja teknologisten työkalujen vaikutukset kuntoutujan toimintakykyyn ovat hyvin kokonaisvaltaiset. Digitaalisia ja teknologisia työkaluja hyödyntävällä kuntoutuksella eli digikuntoutuksella voidaan vähentää kuntoutujan kokemaa kipua sekä helpottaa psyykkisiä oireita, kuten masennusta tai ahdistusta. Digikuntoutuksella voidaan myös lisätä kuntoutujan motivaatiota ja sitoutumista harjoitteluun. (Matinaho 2023.)

[Alt-teksti: henkilö, jolla on päässään virtuaalilasit ja kädessään tekninen ohjain.]
Kuva 1. Virtuaalitodellisuus on yksi teknologinen työkalu kuntoutuksessa. (dlohner 2018)

Matinahon (2023) toteuttaman kirjallisuuskatsauksen mukaan aikuisten tuki- ja liikuntaelinkuntoutuksessa käytettävissä olevat digitaaliset ja teknologiset työkalut voidaan karkeasti jakaa käytettävän teknologian mukaan kolmeen pääkategoriaan: etäteknologiaan, virtuaalitodellisuuteen ja robotiikkaan.

Digitaalisina ja teknologisina työkaluina voidaan hyödyntää tietokonetta, älypuhelinta ja tablettitietokonetta sekä niiden välityksellä toimivia sovelluksia ja videoharjoitteita. Virtuaalitodellisuutta hyödyntävässä kuntoutuksessa voidaan käyttää muun muassa VR-laseja (virtual reality), pelikonsoleita sekä niiden käyttöön yhdistettyjä liikesensoreita hyödyntäviä pelejä ja sovelluksia. Robotiikkaa ei vielä ole juurikaan käytössä tule-kuntoutuksessa, ja tutkimusnäyttö robotiikan hyödyntämisestä tule-kuntoutuksessa onkin hyvin vähäistä. (Matinaho 2023.)

Tule-kuntoutuksen digitaalisia ja teknologisia työkaluja hyödynnetään kansainvälisellä tasolla vielä vähän, vaikka näyttöä niiden vaikutuksista on runsaasti (Matinaho 2023). Erityisesti moderneimman VR-teknologian hyödyntämisen tuki- ja liikuntaelinkuntoutuksessa todetaan olevan hyvin vähäistä (Aartolahti ym. 2022). Kuitenkin tulevaisuudessa erityisesti etäteknologiaa hyödyntävän kuntoutuksen nähdään integroituvan yhä tiiviimmin osaksi kuntoutuksen monimuotoista toteuttamistapaa erilaisten teknologioiden saatavuuden ja käytettävyyden lisääntyessä (Salminen & Hiekkala 2019). 

Kirjoittajat

Julia Matinaho opiskelee ylempää AMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii työfysioterapeuttina.

Päivi Huotari toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana.

Lähteet

Aartolahti, E., Köyhäjoki, A., Margaritis, M., Korpi, H., Honkanen, S., Ilves, O., Sjögren, T. & Häkkinen, A. 2022. Robotit ja virtuaalitodellisuus näyttöön perustuvassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Teoksessa Ilves, O., Korpi, H., Honkanen, S. & Aartolahti, E. (toim.) Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa.  Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 159. Helsinki: Kela, 11–31. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037517 http://hdl.handle.net/10138/344398

dlohner. 2018. VR, virtuaalitodellisuus, lasit. Pixabay. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vr-virtuaalitodellisuus-lasit-3411378/

Hellstén, T., Arokoski, J., Sjögren, T., Jäppinen, A.-M. & Kettunen, J. 2022. Current state of remote physiotherapy in Finland: cross-sectional web-based questionnaire study. JMIR Rehabilitation and Assistive Technologies, 9(2). Viitattu 15.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.2196/35569

Hyteairo. 2022. Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma: loppuraportti. Sosiaali- j a terveysministeriö. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021619558

Kela. 2023. Tietopaketti: sairauspoissaolot. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699253/tietopaketti-sairauspoissaolot?q=sairauspoissaolot

Matinaho, J. 2023. Työikäisten tule-kuntoutuksen digitaaliset ja teknologiset työkalut. Integroiva kirjallisuuskatsaus. Ylempi AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051811643

Salminen, A-L. & Hiekkala, S. 2019. Suositukset etäkuntoutukseen. Teoksessa Salminen, A-L. & Hiekkala, S. (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kelan tutkimus, 9–12.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kuntoutuksen uudistaminen: Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Viitattu 15.5.3023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8443-1

Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Helsinki: Valtioneuvoston julkaisuja. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3