Onko omavalvonta vain lain velvoittamaa pakollista paperityötä, jonka pitää yrityksessä olla kunnossa, jotta toiminta täyttää viranomaisvaatimukset? Voiko omavalvonnasta olla todellista hyötyä? Mikäli tutkimusnäyttöön ja alan asiantuntijoihin on uskominen, omavalvonta on paljon enemmän – se on parhaimmillaan turvallisuusjohtamisen työkalu, joka paitsi ohjaa, myös kehittää toiminnan laatua ja potilasturvallisuutta. Hyvin toteutettuna se voi lisäksi parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja koko yrityksen tuottavuutta, sillä selkeät toimintamallit vähentävät virheitä, epävarmuutta ja turhaa kuormitusta.
Ennakointi helpottuu ja turvallisuus parantuu
Valvontalaki (741/2023) edellyttää ajantasaisia omavalvontaohjelmia ja -suunnitelmia (Lupa ja valvontavirasto 2026). Kun pienyritys ylläpitää omavalvontaa systemaattisesti, tarkastuksiin valmistautuminen helpottuu ja mahdolliset kehityskohteet huomataan ajoissa. Selkeä ja ajantasainen omavalvonta ei siis ole vain hallinnollinen velvoite, vaan se toimii konkreettisena arjen työkaluna.
Kun keskeiset prosessit, vastuut ja toimintatavat kuvataan omavalvontasuunnitelmassa, syntyy yhteinen ymmärrys siitä, miten erilaisissa, yllättävissäkin tilanteissa toimitaan. Työntekijöiden näkökulmasta omavalvontaan tarvitaan konkreettisia ohjeita ja esihenkilön tukea, jotta omavalvontaa voitaisiin hyödyntää paremmin työssä ja se helpottaisi arkea. Omavalvontasuunnitelma täytyy tehdä näkyväksi jo työntekijän perehdytysvaiheessa ja kaikilla tulee olla jaettu ymmärrys omavalvonnan merkityksestä, sillä perehdytys on keskeinen vaihe yrityksen toimintakulttuurin rakentumisessa. (Bauchner ym. 2015; Gollwitzer 2018.)
Omavalvonta on myös ensisijainen keino varmistaa palvelujen turvallisuus, laatu ja yhdenvertaisuus (Bauchner ym. 2015). Se on ennakoivaa toimintaa, joka auttaa tunnistamaan riskit ja puuttumaan epäkohtiin ennen niiden kärjistymistä. Esimerkiksi systemaattinen asiakkaan siirtymistilanteisiin, lääkehoitoon tai hygieniariskeihin liittyvien vaaratilanteiden tilastointi ja raporttien käsittely yhdessä henkilöstön kanssa parantavat selvästi yrityksen toimintakulttuuria ja potilasturvallisuutta. (Hill ym. 2018; Helsingin kaupunki 2024.)
Vaaratapahtumaraportointi toimii eräänlaisena ammatillisena vertaisvalvontana, mikä osallistaa työntekijöitä omavalvontaan ja vahvistaa yrityksen turvallisuuskulttuuria. Tutkimusten mukaan järjestelmällinen ammatillinen vertaisvalvonta vähentää merkittävästi haittatapahtumia ja edistää ammattihenkilöstön osaamista. (Hill ym. 2018.)
Yrityksen laatumielikuva kirkastuu ja kasvu mahdollistuu
Omavalvonta toimii yrityksen laatukäsikirjana, joka lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa luottamusta asiakkaiden, omaisten ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Hyvinvointialueiden ohjeistuksissa korostetaan, että julkiset omavalvontasuunnitelmat parantavat palveluntuottajien uskottavuutta ja auttavat asiakkaita arvioimaan palvelun laatua (Helsingin kaupunki 2024). Sote-alalla luottamus on yksi tärkeimmistä kilpailueduista, ja siihen kannattaakin panostaa.
Lisäksi tutkimukset osoittavat, että järjestelmällinen laadun ja prosessien arviointi auttaa sote-yrityksiä tunnistamaan kehittämistarpeensa ja kohdentamaan resurssejaan tehokkaammin. Omavalvonta toimii tällöin osana jatkuvaa kehittämistä ja tehokasta turvallisuusjohtamista, mitkä ovat molemmat edellytyksiä yrityksen kasvulle ja palvelujen laadun parantamiselle. (Malik ym. 2023; Simunaniemi ym. 2018.)
LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama RiskSmart-hanke (EAKR) tukee omavalvonnan kehittämistä Etelä-Karjalassa toimivien sote-yritysten kanssa, jotta omavalvontasuunnitelma ja sen toteuttaminen tukisivat suunnitelmallista kasvua, auttaisivat varautumaan riskeihin ja varmistaisivat, että palvelut ovat laadukkaita ja turvallisia myös ennakoimattomissa tilanteissa (LAB 2026).
Yritykselle, joka pyrkii kehittymään ja vastaamaan muuttuvan sote-kentän haasteisiin, omavalvonta ei siis ole kivi kengässä, vaan uutuuttaan kiiltävä ja hyvin rullaava juoksulenkkari.
Kirjoittaja:
Outi Koivulahti työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina ja RiskSmart-hankkeessa asiantuntijana.
Lähteet
Bauchner, H., Fontanarosa, P.B. & Thompson, A.E. 2015. Professionalism, governance, and self-regulation of medicine. JAMA, 313(18), 1831–1836. Saatavissa: https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2290620
Gollwitzer, P.M., Mayer, D., Frick, C. & Oettingen, G. 2018. Promoting the self-regulation of stress in health care providers: An internet-based intervention. Frontiers in Psychology, 9. Saatavissa: https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2018.00838/full
Helsingin kaupunki. 2024. Omavalvonta. Omavalvonnan havainnot Q4/2024. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa: Helsinki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana – omavalvonnan raportti 1.5.-31.8.2025
Hill, T.E., Martelli, P.F. & Kuo, J.H. 2018. A case for revisiting peer review: Implications for professional self-regulation and quality improvement. PLOS One, 13(6).
Saatavissa: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0199961
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023. Finlex. Saatavissa: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta | 741/2023 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Malik, A.M. & Elorrio, E.G. 2023. Governance and management in healthcare organizations: their different roles in driving safety and quality. International Journal for Quality in Health Care, 35(3). Saatavissa: https://academic.oup.com/intqhc/article/35/3/mzad046/7210365
Lupa- ja valvontavirasto (2026). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden omavalvonta. Viitattu 9.3.2026. Saatavissa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden omavalvonta – Lupa- ja valvontavirasto.
LAB. 2026. RiskSmart – Turvallisuusjohtamisella riskienhallintaa, tuottavuutta ja laatua soteyrityksille. Hanke. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/risksmart-turvallisuusjohtamisella-riskienhallintaa-tuottavuutta-ja-laatua-soteyrityksille
Simunaniemi, A-M., Taipale-Erävala, K., Niinikoski, E-R. & Muhos, M. (2018)Sosiaali- ja terveysalan yritysten liiketoiminnan kehittämisen itsearviointityökalu SOLKI. Oulun yliopisto. Saatavissa: Sosiaali- ja terveysalan yritysten liiketoiminnan kehittämisen itsearviointityökalu SOLKI
