Onko alkulämmittelyllä vaikutusta alaraajan vammariskiin salibandyssä?

Salibandy on nopeatempoinen laji, jossa pelitilanne vaihtuu jatkuvasti ja pelaajat juoksevat pallon perässä ympäri kenttää. Salibandynpelaaja suorittaa lukuisia suunnanmuutoksia pelinaikana, joten nilkat ovat tietysti koetuksella pelin aikana. Alkulämmittelyyn tulisi kiinnittää huomiota, jotta lajiharjoitteluun tai peliin siirryttäessä elimistö ja lihakset olisivat valmiina, ja pelaaja saisi itsestään annettua parhaan mahdollisen suorituksen.

Nuoret salibandynpelaajat lämmittelevät yleensä joukkueena valmentajan johdolla, ja vasta vanhemmissa ikäryhmissä alkulämmittelyssä aletaan huomioida yksilöllisiä tekijöitä. Niitä voivat olla aiemmasta loukkaantumisesta johtuva rajoite tai jokin kehittämisen kohde. Esimerkiksi pahasti vääntynyt polvi ja siitä jääneet rajoitteet tulisi ottaa huomioon alkulämmittelyä suunniteltaessa. Varsinkin nuorten keskuudessa valmentajilla on tärkeä rooli alkulämmittelyn tarkoituksen ja tärkeyden opettamisessa.

Alkulämmittelyn merkitys

Hyvä alkulämmittely on tärkeää liikuntasuorituksen kannalta, ja sen tehtävänä on valmistaa kehoa liikuntaan sekä ehkäistä tutkitusti liikuntavammoja. Lämmittely myös aktivoi hermoston ja lihasten toimintaa, kiihdyttää hengitystä, lisää verenkiertoa sekä virittää liikkujan mielen liikuntaa varten (UKK-instituutti 2024.)

Salibandyn parissa näkee joka ikäluokasta paljon joukkueita, jotka lämmittelevät staattisesti venyttelemällä tai perinteisellä hölkkälämmittelyllä, eivätkä nämä valmista kehoa vauhdikasta lajisuoritusta varten. Nykyaikaisen tiedon mukaan staattinen venyttely heikentääkin suoritusta, vaikka sitä on pitkään pidetty tehokkaana tapana lämmitellä ennen suoritusta. Lämmittelyn yhteydessä olisi hyvä tehdä lajinomaista liikkumista kehittäviä harjoitteita, joista salibandynpelaaja hyötyisi. Tällaisia ovat erilaiset suunnanmuutosharjoitukset, tasapainoharjoitukset ja sykettä nostavat harjoitukset. Muita salibandyharjoituksia tai peliä huomioitavia asioita alkulämmittelyssä ovat yksilölliset tekijät, monipuolisuus, käytettävissä olevat tilat ja varusteet sekä ryhmän koko. (Pasanen ym. 2023.)

Neuromuskulaarisen harjoittelun hyötyjä

Neuromuskulaarisella harjoittelulla pyritään hermolihasjärjestelmän suorituskyvyn kehittämiseen, ja sen tavoitteena on parantaa hermoston ja lihasten yhteistoimintaa. Neuromuskulaarisella harjoittelulla pystytään kehittämään esimerkiksi lihasvoimaa, nivelten dynaamista stabiliteettia, liikekontrollia tai liiketaitoja. Myös neuromuskulaarisen harjoittelun rooli urheiluvammojen ehkäisyssä ja vammojen jälkeisessä kuntoutuksessa on iso. (Pasanen ym. 2021, 40)

Pasanen ym. (2008) selvittivät neuromuskulaarisen harjoittelun vaikutusta loukkaantumisriskin vähentämisessä naissalibandynpelaajilla. Tutkimuksessa ammattilaisjoukkueet suorittivat neuromuskulaarisen harjoitusohjelman juuri ennen salibandyharjoituksia. Harjoitusohjelma sisälsi erilaisia tasapainoharjoituksia, kuten yhdellä jalalla seisominen tasapainolaudan päällä tai yhdellä jalalla pomppiminen. Tämän huomattiin ehkäisevän tehokkaasti akuutteja jalkojen vammoja naissalibandypelaajilla, ja tutkimuksen tekijät suosittelevatkin neuromuskulaarisen harjoittelun sisällyttämistä viikoittaiseen harjoitteluun. Vammojen mekanismien ollessa samankaltaiset kaikilla salibandynpelaajilla on neuromuskulaarisesta harjoittelusta mahdollisesti hyötyä myös miespuolisille ja kaikenikäisille pelaajille.

Afonso ym. (2024) kuitenkin toteavat artikkelissaan, että alkulämmittelyn rooli akuuttien vammojen ehkäisyssä on vielä epäselvää ja vaatii lisätutkimusta. Heidän mukaansa alkulämmittely voidaan silti nähdä mahdollisuutena kehittää tai opettaa uusia taitoja ja valmiuksia.

Opinnäytetyössä (Karjalainen ym. 2024) tuotettiin harjoitusopas yhteistyökumppanille perustuen tutkittuun tietoon, ja oppaan tarkoituksena oli nilkanseudun vammariskin vähentäminen salibandyn kenttäpelaajilla.

Lähteet

Afonso, J., Brito, J., Abade, E., Rendeiro-Pinho, G., Baptista, I., Figueiredo, P. & Nakamura, FY. 2024. Revisiting the ‘Whys’ and ‘Hows’ of the Warm-Up: Are We Asking the Right Questions? National Library of Medicine. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10798919/#Sec5

Familyschaffner. 2022. Schaffner, A. Unihockey, salibandy, urheilu, pallot. Pixabay. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/unihockey-salibandy-urheilu-pallot-7269703/

Karjalainen, N., Kivinen, J. & Nyman, J. 2024. Nilkanseudun vammariskin vähentäminen salibandyn kenttäpelaajilla. Toiminnallinen opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636288

Pasanen, K., Haapasalo, H., Halen, P. & Parkkari, J. 2021. Urheiluvammojen ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus OY.

Pasanen, K., Leppänen, M. & Kaikkonen, P. 2023. Lämmittely ja jäähdyttely. Terveurheilija.fi. Viitattu 8.12.2024. Saatavissa https://terveurheilija.fi/harjoittelu/lammittely-ja-jaahdyttely/

Pasanen, K., Parkkari, J., Pasanen, M., Hiilloskorpi, H., Mäkinen, T., Järvinen, M. & Kannus, P. 2008. Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomized controlled study. BMJ 2008. Jul 12;337(7661): 96–99. Viitattu 9.12.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2453298/

UKK-instituutti. 2024. Liikuntavammoja ehkäisevä liikkuminen. Viitattu 8.12.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen-turvallisuus/liikuntavammojen-ehkaisy/liikuntavammojen-ehkaisy/