Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä haastaa yhteisen tiedonsiirtokanavan puuttuminen

 Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan lastenneuvolassa järjestetään laajoja terveystarkastuksia, kun lapsi on neljän kuukauden, 18 kuukauden ja neljän vuoden ikäinen. Nelivuotistarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat ja siihen sisältyy huoltajien kirjallisella suostumuksella varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunnan arvio lapsesta niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Siihen sisältyy myös vanhempien näkemys lapsensa terveydestä ja kehityksestä sekä koko perheen hyvinvoinnista. (Alasuutari ym. 2022.)

Varhaiskasvatuksen ja neuvolan välinen tiedonsiirto on tärkeä osa yhteistyötä. Lapsen tunnistamiseen liittyvät tiedot ovat arkaluontoisia henkilötietoja, ja niiden siirrossa noudatetaan Suomen perustuslakia (1050/1999), EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (2016/679) sekä siihen liittyvää tietosuojalakia (1050/2018). Salassa pidettäviä tietoja ovat myös lapsen tukitarpeita- ja toimia, terveyttä, käyttäytymistä tai muita henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat tiedot. Tiedon siirrossa on tärkeää noudattaa lakeja ja varmistaa, että lapsen yksityisyys säilyy. (Opetushallitus 2023.)

Nämä säädökset turvaavat yksilön tietoja, mutta aiheuttavat haasteen tiedonsiirrolle. Lasten tietoja sisältäviä asiakirjoja ei voi lähettää tavallisen sähköpostin kautta. Jos neuvolaan vietävät lomakkeet annetaan vanhempien mukana varhaiskasvatuksesta, ne eivät aina päädy neuvolaan asti.

Tiedonsiirron prosessit kaipaavat yhtenäistämistä

Varhaiskasvatuksen ja neuvolan ammattilaisten välisen tiedonsiirron merkitys korostuu lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Neuvolalla on tarkastuksessa käytettävissä varhaiskasvatuksessa kirjattuja havaintoja lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä sekä toiminnasta lapsiryhmässä. Tiedonsiirtoa varten kerätyt havainnot antavat myös varhaiskasvatuksessa työskentelevälle henkilöstölle näkökulmaa lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun. (Alasuutari ym. 2022.)

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstö pitää lasta koskevaa tiedonsiirtoa tärkeänä yhteistyön muotona. Sen avulla voidaan muun muassa tarjota tukea lapselle eri palveluissa, mutta tiedonsiirron tavat ovat kuitenkin kuntakohtaisia ja varsinkin sote-uudistuksen myötä tiedonsiirron prosessit kaipaisivat kipeästi yhtenäistämistä. Paperilomakkeiden sijaan sähköiset lomakkeet säästäisivät kirjaamiseen ja lomakkeiden toimittamiseen kulutettua aikaa, mutta niiden käyttöönotto edellyttäisi eri asiakastietojärjestelmien sekä eri hallinnonalojen parempaa yhteensopivuutta. (Lammi-Taskula & Keloharju, 2023, 6.)

Kuva 1. Tässäkö avain ongelmaan? (JeongGuHyeok 2015)

Tulevaisuuden visio neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön parantamiseksi olisi yhtenäinen digitaalinen alusta, joka mahdollistaa turvallisen ja tehokkaan tiedonjakamisen. Tämä alusta integroituisi kuntien järjestelmiin, sallisi vanhempien osallistumisen ja tarjoaisi reaaliaikaisen yhteistyömahdollisuuden ammattilaisten välillä. Tämä edistäisi yhteistyötä, tietoturvaa ja parempaa lasten hyvinvoinnin seurantaa.

Kirjoittajat

Pia Mustonen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.

Minna Kohonen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.

Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.

Lähteet

Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Riikonen, A. & Kannel, L. 2022. Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus. Viitattu 31.10.2023. Saatavissa Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus (valtioneuvosto.fi)

EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679. Viitattu 1.11.2023 Saatavissa L_2016119FI.01000101.xml (europa.eu)

JeongGuHyeok. 2015. Näppäimistö, näppäintä, menestys. Pixabay. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/n%C3%A4pp%C3%A4imist%C3%B6-n%C3%A4pp%C3%A4int%C3%A4-menestys-621830/

Lammi-Taskula, J. & Keloharju, A. 2023. Yhteiset asiakkaat hyvinvointialueella. Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö. THL tutkimuksesta tiiviisti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146475/URN_ISBN_978-952-408-081-1.pdf?sequence=1

Opetushallitus. 2023. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatuksen-ja-neuvolan-yhteistyo

Suomen perustuslaki 1050/1999. Finlex. Viitattu 1.11.2023 Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perustuslaki

Tietosuojalaki 1050/2018. Finlex. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050