Onko liikunnalla vaikutusta raskaudenaikaiseen kipukokemukseen?

Fyysiset ja psyykkiset muutokset kuuluvat raskausaikaan ja niiden tehtävänä on turvata sikiön normaali kehitys ja huolehtia raskaana olevan hyvinvoinnista raskauden sekä synnytyksen ajan (Tiitinen 2024a). Raskaana oleva voi kokea myös erilaisia kiputuntemuksia, jotka liittyvät raskaudenaikaisiin kehon muutoksiin (Tiitinen 2023a). Lähes kaksi kolmasosaa kokee raskaudenaikaisia selkäkipuja, ja kehon muutoksien vuoksi tuki- ja liikuntaelinkivut ovatkin tyypillisiä raskaudenaikaisia vaivoja (Tiitinen 2023b).

Kipu on subjektiivinen kokemus, jonka taustalla vaikuttavat psykologiset, biologiset ja fysiologiset tekijät. Kivun subjektiivisuuden vuoksi samasta ärsykkeestä koettu kipukokemus voi vaihdella yksilöiden kesken. Onkin tärkeää kunnioittaa ja hyväksyä kipukokemus sellaisenaan. (International Association on the Study of Pain 2011.)

Kivun mittaaminen on haastavaa, koska arvio perustuu henkilön omaan arvioon kivusta. Elintavat ja psykososiaaliset tekijät tulee huomioida osana kivun mittaamista. (Kipu: Käypä hoito -suositus 2017.) Yksi yleisimpiä kivun mittaamisen käytettäviä mittareita on NRS (Numeric Rating Scale) -kyselykaavake, jossa kipukokemus pisteytetään asteikolla 0–10. Mittarissa 0 tarkoittaa ei kipua ja 10 tarkoittaa pahinta mahdollista kuviteltavissa olevaa kipua. Kipukokemuksen yksilöllisyyden vuoksi samaa kipua kokevien arviointeja ei tule vertailla toisiinsa. (Terveyskylä 2019.)

Kipukokemusta voi voimistaa masennus ja se on yksi kivun pitkittymiselle altistava tekijä. Muita kivun pitkittymiselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa ahdistus, katastrofointiajattelu, pelko ja psyykkinen rasittuneisuus. (Kalso 2018). Masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat tyypillisimpiä raskausaikana koettuja mielenterveyden haasteita, ja niiden kokeminen samanaikaisesti on yleistä (Tiitinen 2024b). Alanen (1999, 1767) kertoo, että lähes puolet raskaana olevista kokee raskausaikana niin voimakasta selkäkipua, että se haittaa normaalia elämää. Koetulla kivulla voi olla vaikutusta raskaana olevan työkykyyn, kotiaskareisiin ja uneen (Selkäliitto 2025).  Vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa Molin ym. havaitsivatkin, että kivulla on negatiivisia vaikutuksia äidin roolin kokemiseen ja elämänlaatuun.

Liikunta osana kivunlievitystä

Liikunnan avulla voidaan vähentää kipuja ja sairauslomia raskausaikana (Selkäliitto 2025). Lisäksi liikunta on yksi masennuksen hoitokeino ja se voi vähentää tai lievittää masennus- ja ahdistusoireita (Husu 2024). Sillä on myös vaikutusta kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin, ja se muun muassa kohottaa mielialaa ja lisää positiivisia tuntemuksia kehosta sekä parantaa kivunsietokykyä (Eerola & Aktan-Collan 2024). Säännöllisesti liikkuvat kokevat elämänlaatunsa paremmaksi ja kokevat vähemmän ahdistus- ja masennusoireita verrattuna vähän liikkuviin (Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018, A-6).

Chanin ym. (2019) tekemässä tutkimuksessa nousi esille, että raskaana olevien liikunnallinen aktiivisuus vähensi masennusoireita ja liikuntainterventiot vaikuttavat positiivisesti raskaana olevien mielenterveysongelmien hoitoon. Lisäksi Davenportin ym. (2018) mukaan liikunta voi tarjota raskaana olevalle hyvän itsehallintakeinon raskaudenaikaisten oireiden esiintyvyyden vähentämiseksi.

Kivinen ja Raivio (2025) tutkivat opinnäytetyössään ennen raskausaikaa aloitetun säännöllisen liikunnan yhteyttä raskausajan tuki- ja liikuntaelinkipujen voimakkuuteen. Kyselyyn osallistui 164 naista, jotka olivat synnyttäneet viimeisen kolmen kuukauden aikana. Osallistujat jaettiin kolmeen eri ryhmään sen mukaan, miten liikunnallisesti aktiivisia he olivat olleet ennen raskausaikaa. Tulosten mukaan vähän liikkuvien ryhmään kuuluvien kivun voimakkuuden keskiarvo oli 5,9, kohtalaisesti aktiivisten 5,5 ja aktiivisten 5,4 NRS-kipuasteikolla mitattuna, kun ryhmien kaikki tuki- ja liikuntaelinkipujen voimakkuudet laskettiin yhteen. Ennen raskautta aloitetulla säännöllisellä liikunnalla ei kuitenkaan ollut tilastollista merkitsevyyttä ryhmien välillä, kun tarkasteltiin kivun voimakkuutta. (Kivinen & Raivio 2025.)

Lähteet

Alanen, A. 1999. Raskaus ja selkä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 16/1999: 1767–72. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo90426

boristrost 2016. Raskaana, Vatsa, Vauva kuoppa. Pixabay. Viitattu 6.3.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/raskaana-vatsa-vauva-kuoppa-1597889/

Chan, C., Yeung, E. & Law, B. 2019. Effectiveness of Physical Activity Interventions on Pregnancy-Related Outcomes among Pregnant Women: A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 16 (10), 1840. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph16101840

Davenport, M. H., Marchand, A.-A., Mottola, M. F., Poitras V. J., Gray, C. E., Garcia, A. J., Barrowman, N., Sobierajski, F., James, M., Meah, V. L., Skow, R. J., Riske, L., Nuspl, M., Nagpal, T. S., Courbalay, A., Slater, L. G., Adamo, K. B., Davies, G. A., Barakat, R. & Ruchat S.-M. 2018. Exercise for the prevention and treatment of low back, pelvic girdle and lumbopelvic pain during pregnancy: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine. Vol. 53 (2), 90–98. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bjsports-2018-099400

Eerola, H. & Aktan-Collan, K. 2024. Pitkäaikaisen kivun itsehoito. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 1.3.2025. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01357

Husu, P. 2024. Liikunta ja masennus- ja ahdistusoireet. UKK-instituutti. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-sairaudet/liikunta-ja-masennus-ja-ahdistusoireet/

International Association on the Study of Pain. 2011. Terminology. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://www.iasp-pain.org/resources/terminology/?ItemNumber=1698

Kalso, E. 2018. Miksi kipu pitkittyy ja voiko sitä ehkäistä?. Lääkärilehti. Vol. 18, 1119–1126. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/miksi-kipu-pitkittyy-ja-voiko-sita-ehkaista/?public=219108ef10470df8d9b792c240c4f1fb

Kipu. Käypä hoito -suositus. 2017. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50103

Kivinen, S. & Raivio, K. 2025. Ennen raskautta aloitetun säännöllisen liikunnan yhteys raskausajan tuki- ja liikuntaelinkipuihin. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu.  Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503224768

Molin B., Zwedberg S., Berger A-K., Sand A. & Georgsson S. 2024. Sexual & Reproductive Healthcare. Vol. 39. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.srhc.2023.100929

Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2018. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://health.gov/sites/default/files/2019-09/PAG_Advisory_Committee_Report.pdf

Selkäliitto ry. 2025. Selkäkipu ja raskaus. Viitattu 27.2.2025. Saatavissa https://selkakanava.fi/selkakipu/selkakipu-ja-raskaus

Terveyskylä. 2019. Opi arvioimaan kipua. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/opi-arvioimaan-kipua

Tiitinen, A. 2023a. Raskaus (normaali kulku). Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 25.5.2023. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00159

Tiitinen, A. 2023b. Häpyliitoksen kivut (symfyysikivut), muut lantiokivut ja vatsalihasten erkauma raskauden aikana. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 24.8.2023. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00274

Tiitinen, A. 2024a. Raskauden aiheuttamat muutokset elimistössä. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 1.2.2024. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01382

Tiitinen, A. 2024b. Raskausajan ja synnytyksen jälkeinen mielenterveys. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 1.2.2024. Viitattu 1.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01345