Lapsena ja nuorena omaksutun liikunnallisen elämäntavan hyödyt ovat kiistattomat. Välittömien fyysisten vaikutusten lisäksi riittävä liikkuminen pienentää riskiä sairastua masennukseen, edistää kognitiivisten taitojen kehittymistä ja parantaa opiskelutuloksia (WHO 2020). Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen lapsuuden ja nuoruuden aikana ennustaa myös terveempää ja onnellisempaa aikuisuutta (Vuori ym. 2011, 145).
Huolta herättävää onkin, että liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien lasten ja nuorten määrä on laskenut entisestään. Sama laskeva trendi on nähtävissä urheiluseuratoimintaan osallistuvien määrässä. Kuten Arhinmäki & Korsberg (2022) nostavat esiin, tämän huolestuttavan suunnan muuttamiseen eivät yksittäiset toimet riitä, vaan tarvitaan sekä tehtyjen päätösten ja toimien tarkastelua että toimenpiteitä, joilla lasten ja nuorten liikuntaa pyritään edistämään.
Urheiluseurat matalan kynnyksen liikunnan järjestäjinä
Yksi merkittävä toimija lasten ja nuorten liikunnan parissa Suomessa ovat urheiluseurat. Vuodesta 1999 lähtien urheiluseuroilla on ollut mahdollisuus hakea opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää seuratoiminnan kehittämistukea (Turpeinen ym. 2018). Tämän tuen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia erityisesti matalan kynnyksen liikunnan kautta. Näiden vuosien aikana tukea on myönnetty yhteensä 4,3 miljoonan euron edestä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023).
Vaikka seuratoiminnan kehittämistuki on ollut käytössä jo pitkään, on siihen liittyvä seuranta ja tilastointi melko hajanaista. Vuonna 2018 LIKES-tutkimuskeskuksen raportissa esitetään tukea saaneiden seurojen harrastajamäärien todennäköisesti nousseen hankkeiden myötä, mutta pitkäaikaisseurantaa asiasta ei ole toteutettu (Turpeinen ym. 2018). Myöskään matalan kynnyksen liikuntaan osallistuneiden lasten ja nuorten kokemuksia ei ole laajemmin tutkittu, vaan tehdyt tutkimukset ovat kohdistuneet hyvinkin pieniin ryhmiin.
Heitto (2023) tutki Marttilan Murron järjestämien matalan kynnyksen liikuntaryhmiin osallistuneiden alakouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa kokemuksia toiminnasta. Tulosten perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että näissä liikuntakerhoissa koetut positiiviset kokemukset edistävät lasten ja nuorten liikunnan harrastamista. Liikuntaa edistävinä seikkoina tutkimuksessa nousi esiin erityisesti liikunnan ilo, ystävyyssuhteet sekä koettu fyysinen pystyvyys. Myös vanhemmat kokivat kerhot onnistuneiksi ja toivat esiin yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien tärkeyden. Tärkeää olisi jatkossa sekä tutkia matalan kynnyksen toiminnan vaikuttavuutta että tuoda entistä selvemmin kuuluviin myös lasten ja nuorten ääni toimintaa arvioidessa ja suunniteltaessa.
Kirjoittajat
Laura Heitto on LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2024 valmistuva fysioterapeuttiopiskelija.
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Arhinmäki, P. & Korsberg, M. 2023. Valtion liikuntaneuvoston alkusanat. Teoksessa Kokko, S. & Marin, L. (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Lasten-ja-nuorten-liikuntakayttaytyminen-Suomessa-2022-2.pdf
Heitto, L. 2023. Lasten ja nuorten kokemuksia matalan kynnyksen liikunnasta: Tutkimuksellinen opinnäytetyö Marttilan Murron järjestämistä liikuntakerhoista. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331273
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Seuratoiminnan kehittämistuet on myönnetty. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://okm.fi/-/seuratoiminnan-kehittamistuet-on-myonnetty
Turpeinen, S., Hakamäki, M., Hentunen, J., Laine, K. & Lehtonen, K. 2018. Seuratuki kansalaistoiminnan tukimuotona. Havaintoja seuratuen seurannasta vuosilta 2013–2017. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 343. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://www.jamk.fi/sites/default/files/2023-01/Seuratuki-kansalaistoiminnan-tukimuotona.pdf
Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. 2011. Liikuntalääketiede. 3–5. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
WHO. 2020. WHO guidelines on physical activity and sedentary bahaviour. Children and adolescents. World Health Organization. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/336656/9789240015128-eng.pdf
