Onnistunut kansainvälinen rekrytointi sote-alalla

Suomessa väestön kiihtyvä ikääntyminen aiheuttaa työvoimapulaa, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, hoivapalveluissa. Hoivatyön ammattien vetovoima on myös laskenut. Vuonna 2020 Suomen työllistymistoimialojen sisällä eniten määräaikaisia työntekijöitä haettiin sote-palveluihin. Vakinaisiin tehtäviin jäi palkkaamatta 4 500 työntekijää. (Räisänen & Ylikännö 2021, 54–55). 

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä (nyk. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue/Keusote) kansainvälistä rekrytointia pilotoitiin vuonna 2021–2022. Pilotin yhteydessä saatiin palkattua hoivapalveluihin 24 hoiva-avustajaa Filippiineiltä.  Rekrytointiprosessissa tehtiin yhteistyötä rekrytointiyrityksen ja paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa. Hoiva-avustajatutkinnot täydennettiin Suomessa yhteistyöoppilaitoksessa. (Lehikoinen 2023, 42–43.)

Lupaprosesseja pyritään vauhdittamaan

Lehikoisen (2023) YAMK-opinnäytetyön mukaan Keusoten pilottikokeilussa tuli esiin tarve viranomaistoiminnan sekä organisaation sisäisen vastuun ja tiedonjaon kehittämisestä, jolloin työnantaja ja työyhteisöt voisivat keskittyä prosessissa omiin rooleihinsa. Tasa-arvoisuus ja viranomaisasioiden helpottaminen saattaisi myös lisätä rekrytoitujen positiivista kokemusta ja toivottua sitoutumista työpaikkoihin. Näin heidän vastaanottamiseensa ja perehdyttämiseen käytetty aika ja työmäärä kantaisi hedelmää vastaanottaviin organisaatioihin. (Lehikoinen 2023, 40–41.)

Suomessa pyritään valtiovarainministeriön selvityksen (Majanen 2021, 26–27) mukaan edistämään työperäisen maahanmuuton tukemista muun muassa oleskelulupaprosessien vauhdittamisella ja joustavoittamisella sekä tuella ulkomaisten osaajien rekrytointiin, työmarkkinoille pätevöitymiseen ja Suomeen kiinnittymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön (2023, 25–26) mukaan tulevassa ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa tulee miettiä sote-alaan liittyen työperusteisten lupien järjestelmään erityistä joustavuutta.

Kuva 1. Filippiineiltä Keusoteen tulleet hoiva-avustajat Joy Carvajal ja Jene Owil työllistyivät Pihlavistokotiin. (Kuva: Kirsi Rautavuori)

Monimuotoisuuden vaikutus alan veto- ja pitovoimaan

Kansainvälisen rekrytoinnin prosessi Keusotessa lisäsi työyhteisöjen monimuotoisuutta. Työyhteisöjä perehdytettiin monikulttuurisuuskoulutuksella ja rekrytoiduille tehtiin räätälöityjä perehdytysmateriaaleja. Rekrytoitujen kielitaidon haasteita tuettiin yhdessä TE-keskuksen kanssa kielikoulutuksella. Hoiva-avustajien innokkuus tehtäviinsä, suhtautuminen hoivatyöhön sekä tyytyväisyys työpaikkaan ja palkkaukseen toi työyhteisöihin positiivisia vaikutuksia kokemukseen hoitotyöstä. (Lehikoinen 2023, 38–42.)

Kansainvälisen rekrytoinnin mukanaan tuoma työyhteisön monimuotoisuus voi palvella koko henkilöstön jaksamista ja luovuutta. Monimuotoisella sekä suvaitsevalla työyhteisöllä voi olla houkutteleva vaikutus myös uuden työvoiman rekrytoimiseen. (Sorainen 2014, 143–144.) Voidaan siis ajatella, että monimuotoisuus saattaisi lisätä sote-alalla kaivattua henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Ajan saatossa alalla on myös kokemusasiantuntijoita sekä vastaanottavissa työyksiköissä että kansainvälisen rekrytointiprosessin kautta Suomeen tulleissa työntekijöissä.

Kirjoittajat

Kati Lehikoinen, terveydenhoitaja, opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja (YAMK) -koulutuksessa.

Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina.

Lähteet

Lehikoinen, K. 2023. Kokemuksia kansainvälisestä rekrytointiprosessista Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.10.2023.   Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110328543

Majanen, J. 2021. Selvitystyö nopeavaikutteisista toimista osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2021:48. Viitattu 19.10.23. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163409/VM_2021_48.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Räisänen, H. & Ylikännö, M. 2021. Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2020? TEM-analyyseja 108/2021. Viitattu 19.10.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163498/Minne%20uudet%20ty%C3%B6paikat%20syntyiv%C3%A4t%20vuonna%202020.pdf

Sorainen, S. 2014. Ulkomaalainen työntekijä- Rekrytointi, maahantulo ja työnteko. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Tiekartta 2022–2027. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164634/STM_2023_8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Varsinais-Suomen ELY-keskus. 2021. Kansainvälisen rekrytoinnin opas. Kokka kohti Suomea -hanke. Viitattu 19.10.2023. Saatavissa https://net.centria.fi/wp-content/uploads/2022/05/Kansainvalisen_rekrytoinnin_opas_saavutettava_04082021.pdf