Toukokuussa 2020 LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä kokeiltiin koronapandemian keskellä uutta innovointitapaa. Lahden Ahkera ry. järjestää heinäkuussa Motonet GP -yleisurheilusarjan osakilpailun, johon halutaan lisää nuorta yleisöä ja tapoja aktivoida tapahtuman osallistujia. Kysymyksiin haettiin ratkaisuja LABin opiskelijoiden ja Design Sprintin avulla.
Design Sprint on Google Venturesin kehittämä tuotekehityksessä ja palvelumuotoilussa yleisesti käytetty työpajamenetelmä. Sitä käyttävät sadat kansainväliset huippuyritykset, kuten Google, Slack, Lego, Ebay ja Zalando. Design Sprint on toimintamalli, jolla viidessä päivässä etsitään, kehitetään ja testataan kohderyhmän edustajilla ratkaisu tunnistettuun ongelmaan.
Mitä pitää huomioida sähköisen Design Sprintin valmistelussa?
Vaikka edellä luetellut yritykset ovat tunnettuja varsin pitkälle viedystä digitalisaatiosta, on Design Sprint perinteisesti toteutettu tiimityöskentelynä fyysisessä ympäristössä. Sprint toteutettiin tällä kertaa sähköisesti. Työskentelyalustaksi valikoitui Teams, koska se on LABilla käytössä opetuksessa. Fyysisen tilan puute asetti vaatimuksia fläppipapereiden ja valkotaulujen sähköistykselle. Näihin korvaaviksi ratkaisuiksi löytyivät Padlet ja Miro.
Design Sprintiin kuuluu oleellisena osana viikon aikana syntyneiden ratkaisujen prototyyppien testaaminen todellisilla käyttäjillä. Koekäytön toteuttaminen verkossa vaati uutta näkökulmaa prototyyppien rakentamiseen. Vaikka itse prototyypin rakentaminen oli haastavampaa, oli koekäyttäjien hankkiminen helpompaa kuin fyysiseen ympäristöön. Kun koekäyttäjän ei tarvitse saapua paikalle, vaan prototyypin voi testata kotoa käsin, on osallistumisen kynnys huomattavasti matalampi.
Kokemukset verkon yli sprinttaamisesta
Poikkeuksellisen toteutustavan vuoksi keräsimme opiskelijoilta palautetta normaalia opintojaksopalautetta laajemmin, jotta saisimme näkyviin heidän kokemuksensa Design Sprintistä. Laadimme kyselylomakkeen, jonka avulla kartoitimme opiskelijoiden näkemyksiä Design Sprintin aikana toteutuneisiin osa-alueisiin. Kuviossa 1 on esitetty kyselyn tulokset pylväikkönä. Tulosten mukaan opiskelijat olivat tyytyväisimpiä viikon aikana saamaansa ohjaukseen, taitojen karttumiseen ja aikataulutukseen. Valitut työvälineet nähtiin sopiviksi käyttötarkoitukseen, mutta niiden tekninen toimivuus sai puolestaan kritiikkiä. Uusien kontaktien rakentumisen nähtiin onnistuneen huonoiten. Myös toimeksiantajan aktiivisuus jäi arvioinnissa heikompaan päähän.
Mikään edellä tunnistetuista kohdista ei ole syy jättää Design Sprintiä toteuttamatta sähköisessä ympäristössä. Päinvastoin digitaalinen ympäristö voi olla jopa ketterämpi tapa toteuttaa kehittämishaasteita. Se antaa joustavammat mahdollisuudet toimeksiantajan ja koekäyttäjän osallistumiselle. Tämä väline kannattaa ottaa ehdottomasti laajempaan käyttöön, kun innovaatioammattikorkeakoulu rakentaa työkalupakkia, jolla vastata yritysten innovoinnin ja prototypoinnin haasteisiin.
Kirjoittajat
Heidi Freundlich toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.
Sami Heikkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.
