Ratkaisut tekoälyn käytön huoliin opetuksessa
Tekoälyn käytössä ammattikorkeakouluopettajia huolestuttavat vastuukysymykset, oppimisen laatu ja tekoälyn eettinen käyttö. Esittelemme omat ratkaisuehdotuksemme näihin pulmiin. Blogisarjan kahdessa aiemmassa osassa on annettu vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa, oppimisessa ja työn suunnittelussa (Angelin & Laine 2024a; 2024b).
Vastuu sisällöstä
Vastuu sisällön oikeellisuudesta ja laadusta säilyy ihmisillä tekoälyä käytettäessäkin. Tekoäly on työkalu, joka tukee kirjoittamisprosessia, mutta sen tuottama sisältö tulee aina tarkistaa ja arvioida kriittisesti. Määrittele, missä ja miten tekoälyä on lupa käyttää, esimerkiksi Arenen (2024) tekoälyn käytön liikennevalomallin avulla.
Läpinäkyvyys: Pyydä opiskelijoita lisäämään työnsä loppuun lyhyt osio, jossa he kertovat, miten ja missä tekoälyä on käytetty. Esimerkiksi: “Tekoälyä käytettiin kieliasun tarkistamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen.” Jos tekoälyä on käytetty myös sisällön tuottoon, opiskelijoiden tulee osoittaa ymmärtävänsä työnsä sisällön syvällisesti esimerkiksi suullisessa esityksessä tai keskustelussa.
Käytännön harjoitukset: Järjestä työpajoja, joissa opiskelijat oppivat arvioimaan tekoälyn tuottaman sisällön tarkkuutta ja luotettavuutta, esimerkiksi analysoimalla ChatGPT:n tuottaman tekstin virheitä.
Tavoitteena tukea, ei korvata ajattelua
Opiskelijan omien ajatusten ja analyyttisen työn on oltava edelleen keskiössä. Yksi hyvä tapa on pyytää opiskelijoita reflektoimaan tekoälyn roolia heidän työssään: mitä tekoäly teki, mitä he tekivät itse, ja mitä oppivat prosessista. Näin opiskelijat saavat mahdollisuuden pohtia ja kehittää omaa oppimistaan.
Ideointityökalu: Opiskelijat voivat käyttää tekoälyä aihioiden tai alustavien ideoiden tuottamiseen ja jalostaa niitä edelleen itse. Esimerkiksi: “Käytä tekoälyä listataksesi aiheeseen liittyviä näkökulmia, mutta valitse niistä kolme ja kirjoita niistä itse.”
Oppimispäiväkirjat: Pyydä opiskelijoita pitämään oppimispäiväkirjaa tekoälyn käytön vaikutuksista. Kysymyksiä voivat olla: “Auttoiko tekoäly ymmärtämään aihetta paremmin? Mitä tekisit toisin ilman tekoälyä?”, “Millaisissa tilanteissa koit tekoälyn hyödylliseksi?”, ”Miten se vaikutti työsi lopputulokseen?”
Roolipeliharjoitukset: Simuloi oppimistilanne, jossa opiskelijat käyttävät tekoälyä opettajan tavoin. Esimerkiksi: “Kysy tekoälyltä kysymys ja arvioi sen vastaus suhteessa kurssimateriaaleihin.”
Teknologian eettinen käyttö – selkeät rajat ja ohjeet
Opettajan tehtävä on toimia mallina eettiselle teknologian käytölle ja avata keskustelua siitä, miten tekoäly voi parhaimmillaan rikastuttaa oppimisprosessia ilman, että se ohittaa opiskelijan omaa ajattelua ja työtä. Tekoälyä kannattaa ajatella opiskelukaverina, jonka kanssa käydään vuoropuhelua, mutta joka ei anna valmiita vastauksia. Lähdesmäen (2024, 44) mukaan opiskelijat voivatkin tekoälyn käyttäjinä kasvaa eettiseen älykkyyteen, jolloin voidaan puhua tekoälytoimijoista.
Roolit ja vastuut: Aseta selkeät rajat tekoälyn käytölle. Esimerkiksi: “Tekoälyä saa käyttää kielenhuoltoon ja tekstin rakenteen parantamiseen, mutta se ei voi korvata omaa analyysia tai lähdeviitteiden käyttöä.”
Esimerkkien avulla opettaminen: Näytä opiskelijoille esimerkkejä vastuullisesta ja vastuuttomasta tekoälyn käytöstä. Esimerkiksi voit verrata kahta esseetä: toinen, jossa tekoälyä on käytetty vain apuvälineenä, ja toinen, joka on lähes täysin tekoälyn tuottama.
Keskustelut eettisistä kysymyksistä: Luo oppitunti, jossa opiskelijat pohtivat, mitä tarkoittaa “tekoälyn eettinen käyttö”. Pyydä heitä luomaan omat säännöt tekoälyn käytölle opiskelussa ja vertaamaan niitä kurssin sääntöihin. Pohdinta tulisi kohdistaa myös omaa kirjoitustehtävää pidemmälle, tekoälyn tiedon lähteille: ”Tekoäly ei voi olla eettistä, ellei sen keräämä raaka-aine, data, ole eettistä.” (Halenius & Larsio, 2019).
Tekoäly on jo aktiivisesti opiskelijoiden käytössä. Opettajan tehtävä on ohjata sen käyttö oikeille urille, sillä parhaimmillaan se on erinomainen opiskelukaveri, kriitikko ja oppimisen tukipilari. Vain pieni osa opiskelijoista huijaa ja vielä pienempi osa tarkoituksellisesti. Opettajan kannattaa pohtia, haluaako hän käyttää aikaansa tähän pieneen joukkoon vai kenties keskittyä tukemaan sitä porukkaa, joka haluaa käyttää tekoälyä hyvään.
Tämän tekstin muotoilussa on hyödynnetty ChatGPT-ohjelmaa.
Kirjoittajat
Katri Angelin toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Hanna Laine toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Angelin, K. & Laine, H. 2024a. Opettaja ja tekoäly, osa 1: Miten opettaisin tekoälyn käyttöä oppimistehtävissä? LAB Focus. Viitattu 20.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/opettaja-ja-tekoaly-osa-1/
Angelin, K. & Laine, H. 2024b. Opettaja ja tekoäly, osa 2: Tekoäly opettajan työn tukena. LAB Focus. Viitattu 20.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/opettaja-ja-tekoaly-osa-2/
Arene. 2024. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://arene.fi/wp-content/uploads/PDF/2024/Teko%C3%A4lysuositukset/ARENE_AI_liikennevalomalli%20.pdf?_t=1727962341
Halenius, L. & Larsio, A. 2019. Eettinen tekoäly tarvitsee eettistä dataa. Sitra. Viitattu 16.12.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/eettinen-tekoaly-tarvitsee-eettista-dataa/?utm_source=chatgpt.com
Lähdesmäki, S. 2024. Eettinen perusta tekoälyn hyödyntämiseen koulutuksessa. Kasvatus & Aika, 18(1), 41–49. Viitattu 13.12.2024. Saatavissa doi: https://doi.org/10.33350/ka.142410