Opettajana verkossa, koronan varjossa – monialaisen ja -kulttuurisen ryhmän ohjaus

LAB-ammattikorkeakoulu järjesti kesällä 2020 kahden viikon intensiivijakson Co-designing better urban living and wellbeing. Toteutuksessa oli mukana jo totuttuun tapaan kaksi partneria: Upper Austria UAS ja Glasgow Caledonia University. 

Huolimatta siitä, että emme voineet kutsua vierailevia professoreita ja opiskelijoita Lahteen kahden viikon jaksolle, päätimme ottaa haasteen vastaan ja toteuttaa opintojakson verkossa. 

Suunnittelun alussa kriittisiä kysymyksiä olivat: Miten saada ryhmät toimimaan aktiivisesti yhdessä sekä miten toteuttaa Co-Design-metodilla online-kehitystyö tilanteessa, missä opiskelijaryhmien keskinäinen sekä asiakkaiden tapaaminen fyysisesti oli mahdotonta. 

Ryhmien muodostaminen 

Opiskelijat jaettiin kuuteen ryhmään siten, että jokaisessa ryhmässä oli edustettuna mahdollisimman usea eri ala ja eri kansallisuus. Jokaisella ryhmällä oli kaksi ohjaajaa sekä toimeksiantaja vastaamassa sisältökysymyksiin. 

Ohjaajan rooli on tärkeä intensiivisen oppimisprosessin läpiviennissä. On huomioitava ryhmäytymisen, ryhmädynamiikan ja toiminnan etenemisen tekijöitä kuten: 

  • yhteiset tavoitteet ja normit 
  • kokemus ryhmään kuulumisesta, ryhmän arvosta ja palkitsevuudesta 
  • kommunikaatio ja päätöksenteko 
  • ongelmien käsittely ja ratkaisu. (Lustig 2015.) 

Lisäksi tiimin jäsenten erilaisuus ja erilaiset odotukset tulee huomioida. Erilaisuus voi olla voimavara tai ristiriitojen lähde (kuva 1). 

Kuva 1. Erilaisuus tiimeissä (Lähde: TypeOne Ltd Oy)

Oppimisprosessi ja tavoite 

Työaika jaettiin siten, että ohjaussessiot, luennot ja ryhmätyöskentely muodostivat yhtenevän kokonaisuuden. Aluksi tutustuttiin omaan tiimiin (ryhmäytyminen) ja tehtävään sekä aikatauluun (prosessi ja tavoite). 

Prosessi toteutettiin ”Design Thinking” (Dam & Teo 2020) -metodia ja Stanford-mallia (kuva 2) mukaillen. Intensiivikurssilla käytettävissä olevaa aikaa oli vähän, joten tiimityön tuli edetä reippaasti vaiheesta toiseen. Työ eteni tutustumisen, määrittelyn, ideoinnin, suunnitelman ja arvioinnin vaiheiden kautta (kuva 2). 

Kuva 2. The Stanford model of Design Thinking (Wahlin 2019)

Monialaisen ja -kulttuurisen ohjauksen haasteet 

Monialaisessa ja -kulttuurisessa ohjauksessa ohjaajan kompetenssi, laaja-alaisuus, kuuntelutaidot sekä myös empaattisuus auttavat ohjaustilanteissa. Ohjaajan omat arvot, maailmankatsomus ja ihmiskäsitys vaikuttavat ryhmän ja prosessin ohjaukseen (Bolgova 2007, 18.). Työssä auttaa, kun tunnistaa omat käsitykset, oletukset ja ennakkoluulot sekä niiden vaikutuksen omaan toimintaan. 

Ruponen, Nummenmaa & Koivuluhta (2000, 170) ovat jakaneet ohjaajan taidot kolmeen eri kategoriaan, joita ovat: 

  • reaktiotaidot 
  • vuorovaikutustaidot 
  • sekä toimintataidot.  

Reaktiotaitoihin sisältyy aktiivinen ryhmän ja yksilöiden kuuntelu, ja kuulemaansa reagointi. 

Vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan kyvykkyyttä edistää ryhmän vuorovaikutusta rakentavasti tasapuolisuutta, yksimielisyyttä ja työyhteyttä edistäen. Ruposen et al. (2000, 170) mukaan vuorovaikutustaidot ovat ryhmätaitojen ydin. 

Toimintataidot liittyvät läheisesti kahteen edelliseen. Miten toimimalla edistetään ryhmädynamiikkaa ja työn edistymistä? Toimintaan liittyy mm. vahvuuksien esiin nostaminen, ja konfrontaatio eli ohjaaminen vastakkainasettelun avulla asioiden syvällisempään pohdintaan ja ymmärrykseen. 

Lopulta toteutus onnistui hyvin, osallistujat olivat tyytyväisiä intensiiviseen opintojaksoon. 

Kirjoittaja

Tarja Keski-Mattinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja toimi ohjaavana opettaja Co-designing urban living and wellbeing -opintojaksolla. 

Lähteet

Bolgova, A. 2007. Monikulttuurisen ryhmän ohjaus. Opettajankoulutuslaitos. Ohjauksen Koulutus ja Tutkimus, 2007. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 

Dam, R. F. & Teo, Y. S. 2020. Design Thinking: A Quick Overview.  Interaction Design Foundation. Viitattu [9.6.2020]. Saatavissa: https://www.interaction-design.org/literature/article/design-thinking-a-quick-overview 

Lustig, L. C., Ponzielli, R., Tang, P. S., Sathiamoorthy, S., Inamoto, I., Shin, J. A., Penn, L. Z. & Chan, W. C.W. 2015. Guiding principles for a successful multidisciplinary research collaboration. Future Science OA. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: https://www.future-science.com/doi/pdf/10.4155/fso.15.1 

Ruponen, R., Nummenmaa, A.R., Koivuluhta M. 2000. Ryhmänohjaus muutoksen mahdollisuuden maisemana. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-Kustannus, 162-188. 

Kuvat

Pesonen, J. 2019. Ryhmän muodostumisen vaiheet. TypeOne Ltd Oy. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: https://luontaisettaipumukset.fi/2018/10/25/osaatko-sina-johtaa-tiimisi-ryhmaytymisen-myrskyvaiheen-lapi/ 

Wahlin, W. 2019. The Stanford model of Design Thinking, as it was applied in the 2019 Picture Justice Australia program. [Viitattu 9.6.2020]. Saatavissa: https://www.designpracticeresearch.org/pja 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *