Hoitoalan veto- ja pitovoimaan halutaan panostaa (Valtioneuvosto 2023, 26). Jotta henkilöstö saadaan sitoutumaan työhönsä, on panostettava perehdytyksen ja koulutukseen. Monessa terveydenhoidon yksikössä toimii opetushoitaja, joka toimii opiskelijaohjauksen, perehdytyksen ja koulutusten parissa kliinisen potilastyön lisäksi. Vaikka opetushoitajia on ollut jo vuosia, on heidän työnkuvansa edelleen osittain epäselvä myös niissä yksiköissä, joissa he toimivat (Haapalainen & Minkkinen 2022, 35; Wisur-Hokkanen ym. 2015). Opetushoitajia ei edelleenkään ole kaikissa terveydenhoidon yksiköissä käytettävissä, edes yhteisesti useamman yksikön kesken. Varsinkin erityistä osaamista vaativat yksiköt tarvitsisivat oman opetushoitajan, jolla on osaamista ja tietoa juuri tämän yksikön erityisosaaminen huomioiden.
Opetushoitajasta apua perehdytykseen
Opetushoitaja on yleensä oman erikoisalansa asiantuntija ja pitkän kliinisen kokemuksen omaava sairaanhoitaja, joka ylläpitää omaa osaamista osallistumalla potilastyöhön. Tämän lisäksi hänellä on pedagogista osaamista, jota hyödynnetään opiskelijaohjauksessa sekä uuden työntekijän perehdytyksessä. (WHO 2016, 10.) Hoitomuotojen, toimintatapojen ja teknologian kehittyessä myös vakituinen henkilöstö tarvitsee kouluttautumista kyetäkseen suoriutumaan työstään (STM 2021, 11).
Myös työperäinen maahanmuutto luo omat haasteensa, erityisesti kielen oppimisen kanssa. Jotta näistä haasteista selvitään, tarvitaan niin uuden kuin vakituisenkin henkilöstön jatkuvaa kouluttamista. (Dufva & Rekola 2023, 35.) Perehdytys onkin saatava vastaamaan yksittäisen työntekijän tarpeita, taustat huomioiden. Opetushoitajan pedagoginen osaaminen on tarpeen erityisesti silloin, kun ohjauksessa ilmenee haasteita ja on mietittävä yksilöllisiä ohjausmenetelmiä, jotta tavoitteet saavutetaan.
Koulutustarpeisiin vastaamista ja verkostoitumista
LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (Hatakka 2024) selvitettiin työntekijöiden sekä esihenkilöiden ja erityistyöntekijöiden näkemyksiä, minkälainen opetushoitajan työnkuva voisi olla kyseisessä yksikössä.
Esihenkilön ajan kuluessa hallinnollisissa töissä hänellä ei välttämättä ole näkemystä, minkälaisissa asioissa henkilöstö kaipaa koulutusta. Opetushoitaja on kliinistä työtä tehdessään aitiopaikalla havaitsemassa koulutustarpeita, joita henkilöstön keskuudesta nousee. Ne voivat olla ihan pieniä asioita, joita opetushoitaja voi käydä läpi lyhyissä ohjaustuokioissa työn lomassa. Isompia koulutustarpeita opetushoitaja viestii esihenkilölle, jonka kanssa sitten mietitään sopiva tapa järjestää koulutusta. Verkostoitumalla opetushoitajan oma osaaminen vahvistuu, ja verkostoja voi hyödyntää esimerkiksi koulutusten järjestämisessä. Opetushoitajalla on myös tärkeä rooli näyttöön perustuvan hoitotyön jalkauttamisessa yksikköön ja kollegoiden tiedon haun ohjaamisessa luotettavien lähteiden äärelle. (Hatakka 2024, 24–26.)
Kirjoittajat
Jaana Hatakka toimii sairaanhoitajana Meilahden sairaalan aivoverenkiertohäiriöyksikössä ja valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan hoitotyön kliinisen asiantuntijan (YAMK) opinnoista.
Aki Rintala toimii vanhempana tutkijana ja yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. SITRAN selvityksiä 224. Helsinki: PunaMusta Oy. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf
geralt. 2016. Altmann, G. Koulutus, käsi, kirjoittaa, taidot. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/koulutus-k%C3%A4si-kirjoittaa-taidot-1580143/
Haapalainen, S. & Minkkinen, S. 2022. Opetushoitaja laajavastuisen hoitotyön toteuttajana. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/788149/Haapalainen_Minkkinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Hatakka, J. 2024. Opetushoitajan työnkuvan kehittäminen terveydenhuollossa. Suositukset opetushoitajan työnkuvaksi aivoverenkiertohäiriöyksikköön. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/851160/Hatakka_Jaana.pdf?sequence=2&isAllowed=y
STM. 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat. Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:36. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 1.1.2023. Saatavissa STM_2021_36_rap.pdf (valtioneuvosto.fi)
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf (valtioneuvosto.fi)
WHO. 2016. Nurse educator core competencies. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa 9789241549622-eng.pdf (who.int)
Wisur-Hokkanen, C., Glasberg A.-L., Mäkelä, C. & Fagerström, L. 2015. Experinces of working as an advanced practice nurse in Finland ‒ the substance of advance nursing practise and promoting and inhibiting factors. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Vol 29(4), 793–802. Viitattu 25.3.2023. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/scs.12211
