Opinnäytetyön voi tehdä nykyään usealla eri toteuttamistavalla. Yhtenä yleistyvänä tapana on kirjoittaa opinnäytetyö päiväkirjamuodossa eli PONTina. Päiväkirjamuodossa opinnäytetyön runkona toimii opiskelijan itse kirjoittama tutkimuspäiväkirja, jonka ympärille opinnäytetyö on helppo rakentaa ja kirjoittaa. Normaalisti PONTin tekeminen kestää yhden lukukauden, eli noin 12–15 viikkoa (Laurea 2020).
Päiväkirjamainen opinnäytetyö rakentuu seurantajaksojen merkintöjen ympärille. Seurantajaksot päätetään yhdessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijan mielestä ”PONT sopii sellaisille, joilla on hankaluuksia pysyä omaehtoisesti aikataulussa, sillä PONTin muoto pakottaa tekemään ja työ etenee kuin itsestään. Olen erittäin tyytyväinen, että havahduin tähän mahdollisuuteen.” (Laurea 2020).
Mitä PONT tekijältään vaatii?
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö vaatii aikaa työtehtävien ohella sekä analyyttistä näkökulmaa. Tekijän täytyy työtehtäviensä ohella ehtiä kirjoittamaan kaikki tekemänsä ylös päiväkirjaan. Päiväkirjamuoto sopiikin paremmin silloin, kun tekijä on ollut samoissa työtehtävissä ainakin 6 kuukautta, mieluummin useamman vuoden (Räisänen & Virkkala 2020). Tällöin työtehtävien tekeminen on rutiininomaisempaa ja jättää päiväkirjan merkintöjen tekoon enemmän aikaa. Myös kokonaisymmärrys organisaatiosta mahdollistaa paremmin ongelmakohtien havainnoinnin ja analysoinnin.
Päiväkirjamainen opinnäytetyö on myös hyvä vaihtoehto silloin, kuin tarkkaa opinnäytetyön aihetta ei ole vielä selvillä. Päiväkirjan merkintöjen pohjalta voi havaita mahdollisia aiheita ja seurantajaksojen edetessä merkintöjä voidaan alkaa tekemään löydetyn aiheen näkökulmasta.
”Ketterät menetelmät perehdytyksessä ja datatiimin toiminnassa” -opinnäytetyöhön liittyvän tutkimuspäiväkirjan merkintöjen teko alkoi opinnäytetyön tekijän työskennellessä kahden eri tiimin työtehtävissä. Ensimmäisen seurantajakson aikana alkoi perehdytys myös kolmannen tiimin tehtäviin. Työtehtävät ja merkinnät olivat sekalaisia, eikä niistä löytynyt varsinaista punaista lankaa opinnäytetyön aiheelle. Uuden tiimin tehtäviin tutustumisen pohjalta oli kuitenkin helppo alkaa dokumentoimaan merkintöjä, perehdytyksen edistymistä ja siitä, miten perehtyminen käytännössä toteutettiin. Merkinnöistä pystyi havainnoimaan perehdytyksen ongelmakohtia. Tämän jälkeen ongelmakohtiin etsittiin ratkaisuja teoreettisesta tiedosta. Opinnäytetyön aiheeksi valittiin lopulta perehtyminen ketterien menetelmien avulla, sekä ketterien menetelmien kehittäminen tiimin toiminnassa. (Kuisma 2021). Linkki ”Ketterät menetelmät perehdytyksessä ja datatiimin toiminnassa” -opinnäytetyöhön.
PONT koostui neljästä 3-viikon mittaisesta seurantajaksosta. Jokaiselle seurantajaksolle asetettiin omat tavoitteensa, kuten tiettyihin asioihin perehtymistä, kurssien suorittamista tai muita työtehtäviin liittyviä tavoitteita. Seurantajakson tavoitteet eivät aina täyttyneet. Tällöin pitikin analysoida, miksi tavoitteita ei saavutettu ja miten niiden saavuttamisen olisi voinut hoitaa paremmin.
Kirjoittajat
Minna Asplund, TkL, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä koordinaattorina insinööri (ylempi AMK) digitaaliset ratkaisut ja IoT:stä tekoälyyn -koulutuksissa.
Niko Kuisma on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Hänellä on useiden vuosien työkokemus pilvipalvelun ylläpidosta. Artikkeli pohjautuu Kuisman YAMK-opinnäytetyönrosessin kokemuksiin.
Lähteet
Kuisma, N. 2021. Ketterät menetelmät perehdytyksessä ja datatiimin toiminnassa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924860
Laurea. 2020. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö eli PONT. Laurea. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://www.laurea.fi/koulutus/pedagogisia-innovaatioita/paivakirjamuotoinen-opinnaytetyo/
Räisänen, T. & Virkkala, R. 2020. Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa. ePooki asiantuntijablogi. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://blogi.oamk.fi/2020/04/17/paivakirjamuotoinen-opinnaytetyo-tietojenkasittelyn-tutkinto-ohjelmassa/
Linkit
Linkki 1. Kuisma, N. 2021. Ketterät menetelmät perehdytyksessä ja datatiimin toiminnassa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924860
Kuvat
KUVA 1. wayhomestudio. 2021. Serious hipster rubs head, looks seriously at colorful notes stuck on wall, recalls necessary information. Freepik. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://www.freepik.com/free-photo/serious-hipster-rubs-head-looks-seriously-colorful-notes-stuck-wall-recalls-necessary-information_12930270.htm
Video
VIDEO 1. Laurea-ammattikorkeakoulu. 2020. Vuoden Pedateko – PONT. YouTube. [Viitattu 15.12.2021]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=wzqZWdOHZ1U&t=1s
