Hoitotyön vetovoima on laskenut viime vuosien aikana. Tehyn (2021) tekemän kyselyn mukaan jopa 90 % hoitajista harkitsee alan vaihtoa. Monissa työpaikoissa on haastavaa saada uusia työntekijöitä avoimiin virkoihin. Opiskelijoiden rekrytoiminen on ollut helpointa työharjoittelujen kautta, mutta tällä hetkellä myös opiskelijoista käydään kilpailua. Työn merkityksellisyys ja mahdollisuudet kehittää monipuolisesti omaa osaamista ovat ratkaisevia tekijöitä (Eklund 2021, 48).
LABilla ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä on käynnissä LAB SoteCampus-projekti (LAB 2022). Yhteistyö lisää osaamisen kehittymistä molemmissa organisaatioissa. Merkittävässä roolissa tässä projektissa on opiskelijayhteistyö. Myös LABin YAMK-koulutuksessa on tunnistettu alan rekrytointihaasteet, ja opiskelijat ovat pohtineet eri ratkaisuvaihtoehtoja tilanteeseen. Tästä esimerkkinä on Päihdetyö tutuksi -projekti, jossa yksi YAMK-opiskelijoista on mukana.
Päihdetyö tutuksi -malli
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä sijaisten ja uusien työntekijöiden huono saatavuus näkyy etenkin päihdepalveluissa. Opiskelijoita on vähän, ja he näkevät päihdepalvelut suppeasti harjoitteluiden aikana. Asiakaspalvelua koskevat tutkimukset osoittavat, että huonosta palvelusta kerrotaan keskimäärin kahdeksalle ihmiselle ja hyvästä hieman vähemmälle (Uitto 2019). Opiskelijoiden keskinäinen tiedon jakaminen on keino saada muut kiinnostumaan pienestä erikoisalasta.
Essoten päihdehoitotyössä alkaa keväällä 2022 projekti, jolla pyritään korjaamaan rekrytointiongelmaa. Yhteistyössä Xamkin mielenterveys- ja päihdetyön opettajien kanssa on suunniteltu harjoittelujakso Päihdetyö tutuksi, jonka aikana opiskelija tutustuu viiden viikon työharjoittelussa viiteen eri päihdetyön yksikköön. Mallissa ovat mukana päivätoiminta, avo- ja kotipalvelut sekä vuodeosastot. Yksiköt ovat kehittäneet toiminnastaan esittelypaketin, johon on koottu jokaiselle päivälle yksi tärkeä asia yksikön perustyöstä. Vahvuutena on, että opiskelija näkee monta työyksikköä sekä erilaisia tapoja tehdä päihdetyötä. Tämän toivotaan herättävän kiinnostusta.
Uudella työharjoittelumallilla toivotaan kokemusta ja ymmärrystä päihdehoitotyöstä omaavia hakijoita avoimiin tehtäviin. Rekrytoinnin tarkoitus on houkutella hyviä työnhakijoita ja osa prosessia on määritellä työn oleelliset osaamisvaatimukset, mihin tämän uuden yhteistyön toivotaan tarjoavan apua. (Juuti & Vuorela 2015, 58.) Näin perehdytyksessä on paremmin aikaa työntekijän osaamisen kartoittamiselle ja siinä esiintyviin kehityskohteisiin paneutumiselle, mikä tukee ja vahvistaa pienessä työyksikössä koko tiimin osaamista. (Viitala 2007, 190, 198).
Myös LABin YAMK-koulutuksessa osaamisen johtaminen työelämässä on tärkeä osa-alue. Työelämän erilaiset osaamistarpeet ja niihin kehitetyt ratkaisumallit sisällytetään ketterästi koulutukseen.
Kirjoittajat
Mira Haaja ja Jutta Koponen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa (YAMK) Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmassa.
Tiina Muttilainen on mukana Essoten päihdehoitotyön ja Xamkin yhteisprojektissa Päihdetyö tutuksi.
Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Eklund, A. 2021. Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. Espoo: Brik.
Juuti, P. & Vuorela, A. 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus.
LAB. 2022. LAB SoteCampus. Hanke. Viitattu 22.3.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/lab-sotecampus
Redfield, J. 2019. Ihmiset, netlogissa, yhdessä. Pixabay. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-netlogissa-yhdess%c3%a4-4050698/
Tehy. 2021. Alan vaihtoa harkitsee jopa 90% hoitajista. Viitattu 31.1.2022. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/blogi/alan-vaihtoa-harkitsee-jopa-90-hoitajista
Uitto, J. 2019. Asiakaspalvelu on markkinointia. Viitattu 7.3.2022. Saatavissa https://jesseuitto.fi/asiakaspalvelu-on-markkinointia/
Viitala, R. 2007. Henkilöstöjohtaminen- Strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.
