Lapsen pelot kohdistuvat pääosin mielikuvitusolentoihin, kuten kummituksiin. Lisäksi lapset pelkäävät herkästi pimeää ja vieraita paikkoja. Lapsen kasvaessa pelot muuttuvat realistisemmiksi. Peloilla on eri asteita ja sävyjä, kun lapsi ajattelee pelottavia asioita, pelkoreaktiot voimistuvat ja pelon tunne vahvistuu elimistössä. (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019.)
Ympäristötekijöillä on todettu olevan vaikutuksia pelkojen syntyyn. Yksi lapsen peloista liittyy sairaalaan ja pistoksiin. Pelot voivat näkyä uniongelmina, kuten painajaisten näkemisenä, itkuisuutena ja syömisongelmina. (Honkanen & Taipale 2021.) Lapsi harvoin haluaa puhua peloistaan, vaan mieluummin ilmaisee sen esimerkiksi leikin kautta (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019). Leikin lisäksi vanhempaan turvautuminen on yksi lapsen tärkeimmistä pelon hallintakeinoista (Honkanen & Taipale 2021).
Menetelmiä pistospelon torjumiseen
Lasten pistospelon ennaltaehkäisyä käsittelevä Honkasen ja Taipaleen (2021) LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö ja sen tuotoksena syntynyt opas tuo keinoja siihen, kuinka voidaan ennaltaehkäistä lasten pistospelkoa ja valmistaa lasta toimenpiteeseen.
Leikin voidaan kuvata olevan lapsen oma näkemys maailmasta. Leikin avulla lapsi pystyy käsittelemään mieltä painavia asioita ja leikissä lapsi voi kokeilla omien kykyjen rajoja ja näin oppia uutta. (Mollgren-Gustavsson ym., 2021.) Leikki on lapselle luontaista ja siten myös yksi tärkeimmistä pistospelkoa ennaltaehkäisevistä menetelmistä. Leikki auttaa myös lasta käymään läpi asioita, joten leikki soveltuu niin ennaltaehkäisevästi kuin tapahtuman jälkeenkin asian käsittelyyn.
Leikin lisäksi myös rentoutuminen, kuten musiikin kuuntelu ja lukeminen, ovat lasta rauhoittavia keinoja. Muita pistospelkoon vaikuttavia tekijöitä ovat lapselle tuttu hoitaja ja hoitajan ammattitaito. Hoitajan tulee osata ohjata vanhemmalle oikeanlainen kiinnipitotekniikka, jotta lapsi ei itse aiheuta lisää kipua. Kipuun voi myös käyttää pintapuudutetta, mikäli sitä toimenpiteeseen suositellaan. Palkitseminen toimenpiteen jälkeen jättää myös lapselle hyvän mielen. (Honkanen & Taipale 2021.)
Lapsen kohtaaminen on tärkeää, sillä jokainen lapsi on yksilö ja kaikille eivät sovi kaikki keinot. Lapsi tarvitsee yksilöllistä ja ikätasoista kohtelua hoitavalta henkilökunnalta. (Honkanen & Taipale 2021.)
Kirjoittajat
Anni Honkanen ja Emmi Taipale valmistuivat sairaanhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulusta. Heidän opinnäytetyönsä käsitteli lasten pistospelkoa.
Anna Romakkaniemi työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, ja hän toimi opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Honkanen, A. & Taipale E. 2021. Lastenpistospelon ennaltaehkäisy: Lapsilähtöinen opas 3-5-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen. [Viitattu 6.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101271616
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 7.1.2019. Lapsi pelkää. Viitattu [7.1.2021]. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/lapsi-pelkaa/
Mollgren-Gustavsson ym. Leikitään yhdessä! – Vi leker tillsammans. Helsingin Yliopisto. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/Leikitaan-yhdessa-Vi-leker-tillsammans.pdf
Kuvat
Kuva 1. Congerdesign 2014. Teddy-teddy-bear-yhdistys-sairas-562960. Pixabay. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/teddy-teddy-bear-yhdistys-sairas-562960/
