Osaamisen kasvattaminen on keskeistä työllisyyskysymyksiä ratkaistaessa

Miesten ja naisten työttömyysaste on kehittynyt eri suuntiin. Kesäkuussa 2023 miesten työttömyysaste nousi 8,3 prosenttia. Työttömyysaste nousi vuoden takaisesta 1,4 prosenttiyksiköllä. Naisten työttömyysaste puolestaan laski kesäkuusta 2022. Nyt työttömyysaste oli 5,9 prosenttia, kun lukema oli vuotta aiemmin 6,7 prosenttia (Helsingin Sanomat 2023).

Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan Suomen työmarkkinoilla on saatu seurata hämmästyttävää kehitystä. Samaan aikaan kun moni työnantaja kärsii ennätysmäisen suuresta työvoimapulasta, maassa on valtavasti työttömiä. Heinäkuussa 2023 työttömiä 15–74-vuotiaita oli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin; ensiarvoisen tärkeää on työvoiman ulkopuolella olevien saaminen takaisin työmarkkinoille (Suomen Yrittäjät 2023).

Malisen mukaan yhteiskuntamme ja sen tarjoamat palvelut edellyttävät, että mahdollisimman moni osallistuu yhteiseen rakentamiseen työskennellen tai kasvattamalla kyvykkyyksiään opiskellen. Suomella ei ole varaa siihen, että jopa 300 000 parhaassa työiässä olevaa työvoiman ulkopuolella ja lisäksi yli 200 000 henkeä työttöminä, vaan työvoimapulasta kärsivässä Suomessa pitäisi kääntää kaikki kivet työikäisten työllistämiseksi (Suomen Yrittäjät 2023). 

Perinteinen työnjako pitäisi vihdoin unohtaa 

Miesten työt ovat perinteisesti sijoittuneet teollisuuteen, maatalouteen ja muille sellaisille aloille, jotka ovat olleet rakenteellisen murroksen kourissa yhteiskunnan muuttuessa kohti palveluyhteiskuntaa. Rakenteellinen murros onkin osunut miehiin naisia vahvemmin. Perinteisiltä miesvaltaisilta aloilta on hävinnyt paljon työpaikkoja ja uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti julkisen sektorin ja palvelujen pariin. Muutoksissa korostuu ja tulee voimakkaasti esiin suomalaisen yhteiskunnan voimakkaasti segregoituneet työmarkkinat. Etenkin teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt, kun toimialarakenne on muuttunut (Sarjanoja & Seppälä 2022, 13).

Tulevaisuudessa urat ovat kuitenkin entistä vaihtelevampia ja nopeatempoisempia, jolloin uusia työpaikkoja ja aloituksia, jopa kokonaan uusia aloja, tulee eteen aiempaa useammin. Tämä tarkoittaa myös todellista elinikäistä oppimista. Koulutusmaailman ja työelämän on tehtävä enemmän sen eteen, että perinteiset sukupuoleen nojaavat mielikuvat esimerkiksi ammatinvalinnassa poistuvat.

LAB ammattikorkeakoulu aloitti lokakuun alussa Plan B – kohti uusia mahdollisuuksia -hankkeen Etelä-Karjalan alueella vastaamaan juuri miesten työllisyyskysymysten haasteisiin. Hankkeen aikana on löydettävä uusia, toimivia malleja siihen, miten osaaminen, työelämä ja koulutus kohtaavat sekä yksilöä että yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla (LAB 2023).

Lähteet

Helsingin Sanomat. 2023. Työttömien ja työllisten määrä kasvoi – naisten ja miesten työttömyys kehittyi eri suuntiin. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000009739995.html

LAB. 2023. Plan B – kohti uusia mahdollisuuksia. Hankesuunnitelma. LAB-ammattikorkeakoulu.

Sarjanoja, H. & Seppälä, M. 2022. Kadonneet työmiehet? Teoksessa Seppälä, M. (toim.) Miesten mietteet ‒ kohtaamisia työn ja työttömyyden maailmassa. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 54. 12–15. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-431-8[A4] 

Schäferle. 2017. Mies, hallitus, piirustus, lihaksia. Pixabay. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mies-hallitus-piirustus-lihaksia-2037255/

Suomen Yrittäjät. 2023. Miesten työttömyys kasvaa naisia enemmän, yhä useampi jää työvoiman ulkopuolelle: ”Vaikeammat ajat edessä”.  Viitattu 18.10.2023 Saatavissa https://www.yrittajat.fi/uutiset/miesten-tyottomyys-kasvaa-naisia-enemman-yha-useampi-jaa-tyovoiman-ulkopuolelle-vaikeammat-ajat-edessa/