Verkostoa ja verkostojohtamista on hyvä tarkastella syvemmin: millaisia ominaisuuksia on verkostossa toimivilla, verkostoa johtavilla ja ylipäätään asioita edistävällä verkostolla? KasvuSprintti-hankkeessa kuvattiin LABin verkoston nykytila ja lähdettiin miettimään, miten verkosto voi kehittyä Kasvun verkostoksi. (LAB 2025)
Verkosto alkaa rakentua helposti yhteisen aiheen ympärille. Aiheena voi olla yhteisen hyvän edistäminen tai jokin tavoite, joka halutaan saavuttaa. Syntyy kokeiluja, tapahtumia ja viestintää, jonka avulla yhdessä tehtyä saavutusta kerrotaan ulospäin. Parhaimmillaan tavoite saadaan saavutettua ja voittajafiiliksin juhlitaan yhdessä.
Yrityksen näkökulma
Suomalaisia kasvuyrityksiä koskevassa tutkimuksessa on osoitettu, että verkoston rakenne ja suhdeverkostot selittävät yrityksen kykyä skaalautua globaaleille markkinoille. Huhtamäki et al. (2012) esittävät, että kasvuyrityksen verkostot voidaan nähdä ”resurssien integroijana”: yritys kykenee hyödyntämään verkoston monimuotoisia resursseja kasvun kiihdyttämiseksi.
Suomeen on syntynyt jo useita taitojen, lahjakkuuden ja innovaatioiden ekosysteemejä. Yritykset tekevät yhteistyötä yliopistojen ja startup-yritysten kanssa luodakseen innovaatioklustereita, jotka houkuttelevat osaavia ammattilaisia. (Azrael 2025) Korkeakoulujen kautta on mahdollista myös hakea ulkomaalaisia osaajia aiheen ympärille. Tämä mahdollistaa asiantuntijoiden sparrauksen ja mentoroinnin edistettävän asian ympärille.
Haasteitakin on juuri yritysten kiinnittymisessä verkostoihin. Verkostoitumisen haasteena ovat usein ajankäyttö ja yritykselle oikeanlaisten verkostojen ja tapahtumien löytäminen. Yrittäjät saattavat kokea, että verkostoitumismahdollisuuksia kyllä on, mutta vaikeuksia on löytää juuri itselle sopivia kontakteja ja kumppanuuksia. (Soininen 2025)
TKI-toimijuuden ympärille muodostuu helposti verkosto, joita voi olla useitakin aiheen mukaan. Yhteiskehittäminen ja kokeilut vievät verkoston jäseniä eteenpäin kasvun tielle.
Yksilön näkökulma
Alueelliset verkostot rakentuvat sosiaalisen pääoman kautta (Korkala 2010). Henkilökohtaiset verkostot rakentuvat jokaisella läpi elämän. Olennaista on henkilön aktiivisuus ja halu osallistua yhteiseen tekemiseen. Parhaimmillaan verkoston rakentaminen on vastavuoroista – jokainen osapuoli sekä antaa että saa, mikä vahvistaa luottamusta ja syventää yhteistyötä. Aktiivinen verkostoituja löytää helposti muita samanhenkisiä. Verkostoissa usein vaikuttaa myös hiljainen voima; henkilöt, joilla on tapana auttaa muita oman vastuualueensa ulkopuolella ilman että tuovat asiaa esiin. Kun verkostot avataan jaettaviksi, niiden arvo moninkertaistuu ja koko organisaatio hyötyy laajemmasta osaamisesta ja mahdollisuuksista. Luottamuksen, sisäisen tiedonkulun haasteiden tai yhteisten pelisääntöjen puuttuessa verkostoja on vaikea jakaa ja ottaa niiden täysi hyöty käyttöön.
Verkostoon perehtyminen on verkostoitujalle ensi askelia lähteä etenemään kohti osallistumista. Somekanaviin liittymällä ja seuraamalla toimintaa saa jo tuntumaa kyseisestä verkostosta. Tapahtumiin osallistumalla onkin helppo lähteä tutustumaan verkoston ihmisiin. Luottamus verkoston sisällä syntyy yhteisestä tekemisestä.
Kohti kasvuverkostoa
Kasvun verkoston synty voidaan siis nähdä polkuna, jossa yksittäisten toimijoiden suhteista muodostuu yhteistyöverkosto, joka kehittyy toimintarakenteiltaan koordinoiduksi ekosysteemiksi ja joka lopulta mahdollistaa skaalautuvan kasvun. Hyvä yhteistyö näyttää voimansa ja verkosto on onnistunut tehtävässään.
Kasvun verkoston tärkeä tunnusmerkki on myös edelläkävijyys. Alueen edelläkävijoiden kanssa samassa verkostossa tapahtuu ja kehittämispotentiaali on hyvässä käytössä. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa on maakuntakärkien ympärille kerääntynyt useita klustereita, jotka ovat juuri näitä edelläkävijöiden verkostoja, joihin kuuluvat saman toimialan yritykset. Yhteisellä verkostovoimalla tehdään herkemmin uusia innovaatioita, kaupallistetaan ja saadaan aikaan kestävää kasvua maakuntaan.
Kirjoittaja
Heli Rantanen, KTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-hankkeen KasvuSprintti TKI-asiantuntijana verkostoa kuvaamassa.
Lähteet
Azrael, A. 2025. Liike-elämän trendit Suomessa 2026 – Mitä odottaa tänä vuonna. Globaalitratkaisut.fi. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa https://globaalitratkaisut.fi/liike-elaman-trendit-suomessa/
ElisaRiva. 2016. Verkkoon, sosiaalinen. Pixabay. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/verkkoon-sosiaalinen-1911678/
Huhtamäki et al. 2012. Networks of Growth: The Case of Young Innovative Companies in Finland. Teoksessa Vivas, C. & Lucas, F. (toim.) 7th European Conference on Innovation ja Entrepreneurship. New York: Curran Associates. 307─315. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa ECIE2012-7th European Conference on Innovation and Entrepreneurship: ECIE2012 – Google-kirjat
Korkala, S. 2010. Luottamuksen ilmeneminen alueellisissa yhteistyöverkostoissa. Turku: Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 278. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/59477/AnnalesC298Korkala.pdf?sequence=1
LAB. 2025. KasvuSprintti. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kasvusprintti-ajatushautomo-pk-yritysten-kasvun-vauhdittajana
Soininen, T. 2025. Verkostoituminen – kasvua, kumppanuuksia ja kilpailuetua. Tecinspire. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa https://tecinspire.com/yrityksen-verkostoituminen-boostin-avulla/
