Kouluterveydenhoitajan työssä korostuu itsenäinen päätöksenteko, vastuullisuus, kriittinen ja reflektiivinen ajattelu sekä moniammatillisuus (Haarala ym. 2015, 16, 20, 280). Kouluterveydenhoitaja suunnittelee ja toteuttaa työtään itsenäisesti, kouluterveydenhuollosta säädettyjen lakien ja asetusten perustalta. Kouluterveydenhoitaja työskentelee tavallisimmin vastaanottotilanteissa yksin asiakkaan kanssa. Laadukas näyttöön perustuva tieto sekä asiakkaalta saatavissa oleva tieto, kuten voimavarat, odotukset ja asiakkaan elämäntilanne, toimivat päätöksenteon perustana terveydenhoitajan työssä (Haarala ym. 2015, 16).
Kouluterveydenhoitajatyön keskeinen painopiste on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työote. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää etenkin oppilaiden, mutta myös koko kouluyhteisön terveyttä ja hyvinvointia (Montonen & Jukarainen 2013, 33; Haarala ym. 2015, 289). Etenkin viime vuosien aikana kouluterveydenhoitajan työnkuva on monella tavoin muuttunut. Kouluterveydenhoitajien työn vastuu ja vaativuus on kasvanut asiakkaiden monimuotoisten ongelmien sekä kouluterveydenhoitajan lisääntyneiden työtehtävien seurauksena. (Puro 2018, 5‒6.)
Kouluterveydenhoitaja päätöksentekijänä
Opinnäytetyössä selvitettiin kouluterveydenhoitajan työssään kohtaamaa päätöksentekoa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä (Kiri & Rapeli 2021). Tavoitteena oli kartoittaa, millaisia päätöksentekoon liittyviä tilanteita kouluterveydenhoitaja kohtaa työssään sekä mitä asioita kouluterveydenhoitajan on otettava huomioon päätöksentekotilanteessa.
Itsenäinen päätöksenteko on kouluterveydenhoitajan työssä päivittäistä, eikä työssä vastaan tulevia tilanteita voi aina ennakoida. Päätöksentekotilanteet tapahtuvat pääosin vastaanotolla, mutta siihen sisältyy myös vahvasti oman työn organisointi. Päätöksiä tehdään kussakin tilanteessa käytettävissä olevalla tiedolla, ymmärryksellä ja valppaudella. Vastaanotolla tapahtuvat päätöksentekotilanteet liittyvät hoidontarpeen arviointiin, hoitotyön toimintoihin sekä hoidon organisointiin, joita osaltaan myös laki ohjaa. (Kiri & Rapeli 2021.)
Päätöksenteossa tärkeimpänä on aina lapsen etu sekä kouluterveydenhoitajan tekemä arvio lapsen kyvystä ymmärtää tilannetta. Kokonaistilanne, kokonaisuus sekä kausaalisuus ovat asioita, joilla on tärkeä painoarvo päätöksenteossa. Päätöksenteon haasteellisuutta lisää kouluterveydenhoitajan työn vaihtelevuus, joka edellyttää kouluterveydenhoitajalta joustavuutta ja toisaalta ennakoivan työotteen hallintaa. Joskus terveydenhoitajan on asetuttava neuvottelijan rooliin esimerkiksi oppilaan ja vanhemman välisessä ristiriitatilanteessa. (Kiri & Rapeli 2021.)
![[Alt-teksti: Taulukko, jonka otsikko on päätöksenteko kouluterveydenhuollossa, alaotsikot päätöksenteko, päätöksentekoon johtaneet tilanteet, ristiriita päätöksenteossa ja painoarvo päätöksenteossa ja alimpana muuttujia kuten työn organisointi, laki, vajaaksi jäävä päätös ja lapsen etu.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/04/167_2022_Paatoksenteko-tuo-kouluterveydenhoitajan-tyohon-vapautta-ja-vastuuta_2.jpg.png)
Edistääkseen kaikkien osapuolten osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon on terveydenhoitajan jaettava myös oma tietämyksensä asiasta (Vehviläinen 2012). Päätöksentekotilanteessa terveydenhoitajan on huomioitava tilanne kokonaisuutena, ensisijaisesti huomioida lapsen ja nuoren etu sekä pyrittävä kaikkia osapuolia palvelevaan ratkaisuun (Kiri & Rapeli 2021). Kouluterveydenhoitajatyöhön sisältyy jatkuvaa päätöksentekoa, joka vaatii kouluterveydenhoitajalta vahvaa ammatillista osaamista, kykyä mukautua vaihtuviin tilanteisiin sekä halua kehittää omaa osaamistaan ja työskentelytapoja päätöksenteossa.
Iida Kiri ja Elina Rapeli ovat LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita.
Mia Blomqvist toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. 2. painos. Porvoo: Bookwell.
Kiri, I. & Rapeli, E. 2021. Päätöksenteko kouluterveydenhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyön ala. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202142446
Montonen, E. & Jukarainen, R-L. 2013. Terveydenhoitajaopiskelijan harjoittelun työkirja. 1. painos. Porvoo: Bookwell Oy.
Puro, L. 2018. Painonne arvosta kultaa. Terveydenhoitajaliitto terveydenhoitajatyön puolustajana. Suomen Terveydenhoitajaliitto. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/files/480/Painonne_arvosta_kultaa_sahkoinen_kirja.pdf.
Vehviläinen, U. 2012. Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyö ylempi AMK. Saimaan ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/62794/Vehvilainen_Ulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
