Palvelumalli ratkaisee omatoimisillakin verkkosivuilla

Yrittäjä on aikeissa perustaa omat verkkosivut ja tutustuu mainosmateriaaliin.

”Toteuta visiosi! Kun teet itse, et ole muutostöissä toimittajan armoilla! Alustamme on suosituin, helppokäyttöinen, avoimen lähdekoodin JuuBah!”

”JuuBah on paras!” yrittäjä miettii vaihtoehtoja tutkiessaan. ”JuuBah valmiina”-ratkaisu sivusuunnittelijalta olisi huoleton, mutta kallis. Sukulaisen vinkki on ottaa EU-maasta edullinen omatoimi-JuuBah. Netistä löytyy rajoitetumpi, mutta kalliimpi teeseitsejuubah.fi. Sama ohjelmisto, kolme eri hintaa? Päätös on helppo: JuuBah asentuu ulkomaiselle palvelimelle yhdellä klikkauksella omatoimiasennuksena, ja kieleksi vaihdetaan suomi.

Päivityspilviä horisontissa

Yrittäjä saa JuuBahin automaattipäivityksistä ennakkovaroituksia (englanniksi). Kuukausiin mitään ei onneksi tarvitse tehdä. Ensimmäisen epäonnisen päivityksen jälkeen korjataan hajonnutta ulkoasua ja palautetaan mieleen kadonneita tekstejä. Toisella kerralla alkaa jo ärsyttää: jos JuuBah on paras, niin millaisia ne muut sitten ovatkaan! Yrittäjä ei ehdi taistella, voisikohan LABin työpajassa (LAB 2021) keksiä uusia lähestymistapoja. Ehkä, mutta päivityksiä tulee jatkossakin ja juurisyyt on tiedostettava.

Päätelaite on orkesteri

Puhelimen ja tietokoneen ohjelmistot päivittävät itsensä lähes huomaamatta. Suhteessa määriin ongelmia on hyvin vähän. Yritysmaailman it-palvelut tuntuvat kalliilta ilmaisessa maailmassa, vaikka tiedostamme eron. Päätelaitteen tuki yksittäiselle kuluttajalle on rajattua ja automatisoitua. Valmistajien etu on pitää laitteet helposti ylläpidettävinä toistensa kopioina (Mathur & Chetty, 2014).

Palvelimella koko sirkus kerralla

Verkkopalvelin on useiden toimijoiden tuotteista koostettu kokonaisuus. Kokonaisuuden tarjoajan palvelumalli ratkaisee sen, kuinka paljon tukea tarjotaan. Palveluntarjoajat paketoivat kokonaisuuksia, jotka ovat heidän hallinnassaan järkevällä työmäärällä (Rountree & Castrillo, 2013). Palveluntarjoajiin kohdistuu huomattavasti odotuksia räätälöityjen ratkaisujen ja tuen suhteen.

Osa toimijoista päättää vastata rajatusta kokonaisuudesta. Osa antaa vapaat kädet, mutta rajoittaa vastuutaan. On mahdotonta taata suorituskykyiset ja turvalliset sivut, jos asiakas voi käyttää 50 000 lisäosaa. Palvelimella jo päivitysten viivästyminenkin vaarantaa useampien loppukäyttäjien tietoturvan (Nash 2020).

Palvelu ei ole huonoa, tuote on väärä

Palataan esimerkkiimme. Pienyrittäjän saamat viestit ja rikkonainen sivu kertovat itse asiassa todella hyvästä palvelusta palvelumallikategoriassaan! Edullisesta kuukausimaksusta huolimatta palvelin saa päivityksiä, automaatio jopa varoittaa päivitysaikataulusta.

Esimerkin pienyrittäjän tekninen osaaminen ei kuitenkaan ole palvelukategorian tasolla, jolloin tuki rajoitetulle toiminnallisuudelle olisi varmasti ollut lisämaksun arvoista. Teoreettisesta 50 000 JuuBahin lisäosasta ei ole hyötyä, jos käyttö ei ole hallittua. Ensimmäinen erehdys oli keskittyä ohjelmiston nimeen: vertailtava tuote oli palvelumalli, ei ohjelmisto.

Lähteet

Mathur A. & Chetty M. 2014. Impact of User Characteristics on Attitudes Towards Automatic Mobile Application Updates. Teoksessa: Zurko M. E., Chiasson S., Smith M. 2017. Proceedings of the Thirteenth Symposium on Usable Privacy and Security (SOUPS 2017).  Berkeley, CA, USA: USENIX Association. 175-193.

Nash T. 2020. Back to Basics – Updating WordPress Strategies. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: https://timnash.co.uk//back-to-basics-updating-wordpress-strategies/

Rountree D. & Castrillo I. 2013. The Basics of Cloud Computing : Understanding the Fundamentals of Cloud Computing in Theory and Practice. Rockland, MA, USA: Elsevier Science & Technology Books

Linkit

LAB. 2021. Digitaalisuudesta arvoa yrityksen liiketoimintaan. digiUP-projekti. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/en/node/10496

---