Parempia mekaniikan osaajia yritysten tarpeisiin

Verkko-opetus on tullut jäädäkseen. Koronan aikainen etäopetukseen siirtyminen nopeutti hyppyä digitaalisen opetuksen maailmaan ja haastoi opettajuutta aivan uudella tavalla. Aikaa uusien pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen ei ollut, ja ainakin se opittiin, etteivät perinteiset lähiopetusmenetelmät palvele uutta toimintatapaa tehokkaasti.

Samaan aikaan Suomessa ollaan huolissaan teknisen osaamisen tasosta ja osaajien määrästä. Osaamisvaatimukset tulevat vain kasvamaan, ja työelämässä korkeakoulutettujen tarpeen on ennustettu lisääntyvän entisestään (Opetushallitus 2020). Pulaa on tällä hetkellä teknisistä osaajista, erityisesti vientialoille tärkeistä mekaniikan huippuosaajista. Osaamisvajeen pelätään vaikuttavan pian jo Suomen kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla, eivätkä konetekniikan opiskelijoiden määrät tällä hetkellä vastaa teollisuuden kysyntään. (Sipola 2018.)

Myös opintojen viivästymisistä ja keskeytyksistä on huolta. Opintojen etenemistä selvitettäessä on todettu, että yli 40 prosenttia opiskelijoista on ainakin jossain vaiheessa kokenut insinööriopinnot liian vaativiksi. Lisäksi opiskelijat ovat harmissaan opetusmenetelmien vaihtelevasta tasosta, mikä vain korostuu etäopetuksessa. (Multisilta 2021, 38–39.)   

Nainen katsoo edessään pöydällä olevan kannettavan tietokoneen näyttöä. Taustalla vihreitä lehtiä esittelevä valokuvatapetti
Kuva 1. Opiskelija itseopiskelutehtävän parissa (Kuva: Tuomo Liimatainen)

Uusilla pedagogisilla ratkaisuilla parempia oppimistuloksia

Digitaaliset työkalut tarjoavat oikein käytettyinä paljon mahdollisuuksia. Erilaiset digitaaliset tehtävät mahdollistavat automaattisia palautekanavia niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Opiskelijoiden on mahdollisuus saada välitöntä palautetta vastauksistaan, ja tarvittaessa heidät voidaan ohjata oikeiden opetusmateriaalien äärelle. Verkkoluennoilla opettajien on haasteellista hahmottaa, ovatko kaikki opiskelijat pysyneet opetuksessa mukana. Tehtäväautomatiikat auttavat opettajia seuraamaan opiskelijoiden etenemistahtia ja havainnoimaan haasteellisia kohtia. Näin myös tukiopetusta voidaan kohdentaa oikea-aikaisesti oikeisiin teemoihin.

Parhaimmillaan uudet digitaaliset menetelmät parantavat opiskelijoiden opiskelumotivaatiota, kun haastaviin kohtiin on saatavilla täsmällistä lisämateriaalia. Omien ongelmakohtien löytäminen parantaa myös itseohjautuvuutta, jota työelämässä kaivataan. Uusien digitaalisten työkalujen käyttöönotossa on kuitenkin muistettava, että ne eivät itsessään ole ratkaisu. Luontevien opetuspolkujen ja -materiaalien tuottaminen edellyttää vahvaa pedagogista näkemystä, jota nyt vain sovelletaan uusille alueille.

Mekaniikan opetuksen digitalisointi -hanke

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama Mekaniikan opetuksen digitalisointi -hanke vastaa yllä esitettyihin haasteisiin kehittämällä uusia menetelmiä haastavan teknisen aiheen, mekaniikan, verkko-opetukseen. Hankkeessa muun muassa toteutetaan automaattista palautetta antavia tehtäviä Moodle-oppimisympäristön STACK-alustalla ja luodaan uudenlaista itseopiskelumateriaalia. Samalla kehitetään mekaniikan opetuksen verkkopedagogiikkaa ja pyritään ehkäisemään opintojen viivästymistä. Linkki Mekaniikan opetuksen digitalisointi –hankkeen www-sivulle.

Kirjoittajat

Neea Similä työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Mekaniikan opetuksen digitalisointi -hankkeen projektipäällikkönä.

Hanna Laakso toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen mekaniikkaa. Lisäksi Hanna on mukana ammattikorkeakoulun monialaisessa opettajien digipedagogiikan kehittämisen työryhmässä sekä työskentelee asiantuntijana Mekaniikan opetuksen digitalisointi -hankkeessa.

Tuomo Liimatainen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen mm. mekaniikkaa ja koneensuunnittelua. Lisäksi Tuomo työskentelee asiantuntijana Mekaniikan opetuksen digitalisointi -hankkeessa.

Lähteet

Multisilta, V. 2021. Insinööriopinnot viivästyvät monista syistä. Insinööri-lehti. 6, 38-39.

Opetushallitus. 2020. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan nykyistä enemmän korkeakoulutasoista osaamista. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/tulevaisuuden-tyoelamassa-tarvitaan-nykyista-enemman-korkeakoulutasoista-osaamista

Sipola, T. 2018.  Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – ”Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta”. YLE. Viitattu 10.3.2022. Saatavissa:  https://yle.fi/uutiset/3-9990976

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. Mekaniikan opetuksen digitalisointi. Viitattu 14.3.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mekaniikan-opetuksen-digitalisointi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.