Saattohoitosuositusten mukaan kotisaattohoito tulisi olla mahdollista niille potilaille, jotka sitä haluavat (Terveyskylä 2021). Kotona tapahtuva saattohoito tulee tulevaisuudessa lisääntymään (Saarto 2022). Kotisaattohoito tarkoittaa potilaan loppuvaiheen hoitoa paikassa, jossa hän asuu viimeiset kuukaudet, esimerkiksi kotona tai tehostetun palveluasumisen yksikössä. Kotisaattohoidossa sallitaan potilaan kuolema kotona, jos hänen oireet ovat hallittavissa. Kotisaattohoito edellyttää tueksi läheisiä ja/tai omaisia, jotka ovat potilaan hoidossa mukana. Monissa paikoissa kotisaattohoito järjestetään kotisairaalan ja kotisairaanhoidon tukemana. Kotona tapahtuvassa saattohoidossa on mahdollista tarjota sairaalatasoista hoitoa (Terveyskylä 2021).
PCA-pumppu (Patient Controlled Analgesia) tarkoittaa potilaan itsesäätelemää kivun- tai oirelievitystä. Se voidaan asentaa potilaalle esimerkiksi silloin, kun potilas ei pysty ottamaan suun kautta lääkkeitä oirehoitoonsa. Se voidaan aloittaa potilaalle myös silloin, kun suun kautta annettavalla lääkehoidolla ei saavuteta toivottua tulosta, tai kun halutaan mahdollistaa nopea, tarvittavan lääkkeen annostelu. PCA-pumpun aloitusta voidaan harkita myös silloin, kun halutaan välttää toistuvia pistoksia (injektioita), halutaan saada lääkkeen tasainen vaikutus potilaalle tai välttää hankalia sivuvaikutuksia. PCA-pumpun hoidon aloituksen jälkeen on tärkeää seurata potilaan vointia ja hoidon vaikuttavuutta. Tarvittaessa lääkkeen vuorokausiannosta ja läpilyöntikipuannosta (tai muuta oirelääkettä) säädetään tilanteen mukaan. Annos tarkistetaan vähintään 24 h välein. (Aalto 2012.)
PCA-pumpun turvallinen käyttö kotisairaalan potilaalla
Potilaalle voidaan tarjota turvallista hoitoa kotona PCA-pumpun avulla. Sitä voidaan käyttää laskimonsisäiseen ja ihonalaiseen annosteluun. Se sopii kivun, pahoinvoinnin, hengenahdistuksen, unettomuuden ja eksistentiaalisen kärsimyksen ja ahdistuneisuuden hoitoon palliatiivisille potilaille, sekä aikuisille että lapsille (Halttunen 2024). Kivunhoidossa PCA-pumppua käytetään, kun tarvitaan jatkuvaa kivunlievitystä ja/tai muuta oirehoitoa sekä tarvittaessa otettavia boluksia (eli tarvittaessa otettavaa lisälääkettä). Pumppuun ohjelmoidaan hoitohenkilökunnan toimesta lääkärin määräysten mukainen kerta-annoksen (boluksen) määrä sekä kahden tarvittavien lääkeannosten välinen lukko-aika eli ns. turvaväli. Turvavälin aikana pumppu ei anna uutta annosta potilaalle, vaikka potilas painaisikin lisälääkettä, siksi pumpun käyttö on turvallista kotisairaalan potilaalle. Lisäksi pumppuun ohjelmoidaan myös lääkeannoksen yläraja aikayksikköä kohden ja tarvittaessa taustainfuusio. Potilas ei voi itse muuttaa pumpun asetuksia, ainoastaan hoitava henkilökunta voi muuttaa pumpun asetuksia. Potilaan ottamat bolusannokset sekä niiden yritykset jäävät pumpun muistiin, josta hoitohenkilökunta voi ne tarkistaa. Tämä auttaa arvioimaan esimerkiksi lääkeannosten nostotarvetta (Steripolar n.d.).
Keiturin Soten kotisairaalassa, kotona hoidettavilla potilailla käytetään PCA-pumppua oirehoidossa. PCA-pumpulla annostellaan usein infuusio ihonalaiskudokseen. Sen etuina ovat yksinkertaisuus, tasainen lääkeainepitoisuus, lisäannosten mahdollisuus (jotka potilas voi tarvittaessa itse ottaa), pistokertojen väheneminen ja hyvä hoitomyöntyvyys (Saano & Taam-Ukkonen 2025, 460).
Palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutukseen kuuluu kehittämistehtävä, jonka aiheeksi valikoitui tehdä käyttöohjeet PCA-pumpun käyttämiseen potilaan kotona. Kehittämistehtävän tavoitteena oli tuottaa selkeä PCA-pumpun käyttöohjeistus Keiturin Soten kotisairaalan potilaille, akuuttitilanteita varten (esimerkiksi akun varauksen hälytys). Käyttöohjetta voivat hyödyntää myös lähihoitajat, jotka hoitavat kotisairaalan potilaita. Tarve selkeän käyttöohjeen laatimiseen ilmeni runsaina yhteydenottoina kotisairaalan sairaanhoitajille, PCA-pumppuun liittyen. Kehittämistehtävän tuotoksena on infograafi PCA-pumpun käyttämisestä, joka laminoidaan. Tämä kulkee jatkossa PCA-pumpun mukana.
Kirjoittajat
Satu Havanka-Vuokko on sairaanhoitaja Virroilla, Keiturin Soten kotisairaalassa. Hän opiskelee palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa Lahdessa.
Titta Sainio on hoitotyön lehtori LAB- ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä Lappeenrannan kampuksella. Hän on muun muassa lääkehoidon sekä palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen opettaja.
Lähteet
Aalto, L & Rajala, K. 2012. Ohje jatkuvan ihonalaisen lääkeannostelijan (ns. Kipupumppu) perusterveydenhuollon vuodeosastoja varten. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa file:///C:/Users/35850/Desktop/La%CC%88a%CC%88keannostelija-ohje+2.2.2012_21319%20(1).pdf
Halttunen, O. 2024. Hyvä palliatiivinen kivunhoito kuuluu kaikille-Kuka tahansa meistä voi olla potilas milloin tahansa. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://steripolar.fi/product/450-cadd-solis-vip-kannettava-monikaeyttoeinen-infuusiolaite/
Saano S. & Taam-Ukkonen M. 2025. Lääkehoidon käsikirja. Sanoma Pro Oy. 12. Uudistettu painos. Helsinki.
Saarto, T., Finne-Soveri, H., Hammar, T., Forsius, P., Lyytikäinen, M., Lehto, J & Ahtiluoto, S. 2022. Kohti palliatiivisen hoidon laaturekisteriä. STM. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/61eb098d-cfa6-41e4-bc3a-d5735c71822a/content
Steripolar. n.d. CADD Solis VIPP. Kannettava, monikäyttöinen infuusiolaite. Viitattu 15.10.2025. https://steripolar.fi/product/450-cadd-solis-vip-kannettava-monikaeyttoeinen-infuusiolaite/ Terveyskylä. 2021. Kotisaattohoito. Viitattu 5.11.2025. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/palliatiivinen-hoito/saattohoidossa/kotisaattohoito
