Opiskeluterveydenhuollon sähköisistä palveluista tukea nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

Valtaosan nuorten terveyshaitoista aiheuttavat mielenterveys- ja päihdehäiriöt, ja ne ovat merkittävässä osassa syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijöinä. Suomessa arviolta noin 20–25 prosentilla väestöstä on jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä, ja useimmiten ne puhkeavat ennen 25 vuoden ikää. Tavallisimpia häiriöitä ovat masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt, käytöshäiriöt ja päihdehäiriöt. Opiskeluhuollossa terveydenhoitaja toimii yhteistyössä muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa, jotta saadaan järjestettyä opiskelijoille riittävä tuki opiskelijoiden opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Monessa kunnassa nämä palvelut ovat pirstaleisia, vaikka opiskelijat kuuluvat siihen ikäryhmään, jossa suurin osa jopa pitkäkestoisia haittoja aiheuttavat mielenterveys- ja päihdehäiriöt puhkeavat. (Haravuori ym. 2017.)

Hakulisen ym. (2020) mukaan myös opiskeluterveydenhuollon ammattilaisilla suurin huoli liittyi opiskelijoiden mielenterveysongelmien lisääntymiseen.

Puhuminen voi olla verkossa helpompaa

Asunmaan & Turusen (2021) opinnäytetyössä kerättiin erään lukion opiskelijoiden toiveita ja tarpeita opiskeluterveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämiseen. Opinnäytetyöhön kuului kaksi työpajaa, jotka toteutettiin syksyllä 2020. Tulosten mukaan lukiolaiset toivoivat mahdollisuutta keskustella ammattilaisen kanssa anonyymisti, koska vaikeista asioista, kuten mielenterveys- ja päihdeasioista puhuminen on helpompaa verkossa.

Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät, ja nuoret käyttävät jo valmiiksi paljon erilaisia sähköisiä palveluita. Miksi siis ei kehitettäisi palveluita sellaisiksi, joita nuoret itse toivovat? Voisiko palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisemmiksi edesauttaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista tunnistamista ja avun saantia?

Kuva 1. Sähköiset palvelut ovat nuorille jo lähtökohtaisesti tuttuja. (Kuva: Tiia Turunen)

Digipalvelujen hyödyntäminen opiskeluterveydenhuollossa

Digitaalisten palveluiden avulla voidaan tukea yksilön omaa vastuunottoa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.) Toimivien sähköisten palveluiden avulla olisi mahdollista motivoida myös nuoria osallistumaan aktiivisesti oman hyvinvoinnin edistämiseen. Asunmaa & Turusen (2021) opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret kokivat neuvojen ja avun hakemisen kynnyksen pienempänä sähköisten palveluiden avulla. Toimivat sähköiset palvelut mahdollistaisivat myös varhaisen puuttumisen, joka on yksi opiskeluterveydenhuollon toimintaperiaate. 

Sähköiset palvelut olisivat nuoren saatavilla helposti esimerkiksi heidän omalla älylaitteellaan, mikä voisi helpottaa sekä nopeuttaa nuoren asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erityisesti uusille sukupolville ja nykynuorille palveluiden digitaalisuus on enemmänkin oletusarvo kuin vain lisä nykyisiin palveluihin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016). Nyt on oikea hetki kehittää opiskeluterveydenhuollon palveluita nykyaikaisemmiksi ja asiakaslähtöisimmiksi, koska uudistuksille on todella tarvetta.

Kirjoittajat

Tiia Turunen ja Oona Asunmaa ovat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita.

Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, ja hän on kiinnostunut asiakaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä.

Lähteet

Asunmaa, O & Turunen, T. 2021. Opiskeluterveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämistarpeet opiskelijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Hyvinvointiyksikkö. Terveydenhoitajakoulutus. Lappeenranta. [Viitattu 5.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714860

Hakulinen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A., Vaara, S., Jahnukainen, J. & Varonen, P. 2020. ”Pahin syksy ikinä” – Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. [Viitattu 5.6.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/140643/URN_ISBN_978-952-343-579-7.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y

Haravuori, H., Muinonen, E., Kanste, O. & Marttunen, M. 2017. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 5.6.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131873/URN_ISBN_978-952-302-722-0.pdf?se-quence=1&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki. [Viitattu 5.6.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y