Sain mahdollisuuden tehdä ammatillisen opettajan opintoihini liittyvän kehittämistehtävän käynnissä olevaan Skaala-hankkeeseen. Kehittämistyön tarkoituksena on tuottaa helppokäyttöinen ja yksinkertainen tarkastuslista, jonka avulla koulutusmoduulin vastuuhenkilö voi testata koulutuksensa pedagogisen näkökulman toteutumisen ja ennakoida sekä välttää sudenkuoppia, joita tiivis moduulimuotoinen koulutus etänä ja verkossa voi tuoda tullessaan.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Skaala-hankkeessa on mukana viisi korkeakoulua (LAB, OAMK, Centria, TUAMK & LUT) ja tavoitteena on muodostaa jatkokoulutusmoduuleja yritysten tarpeista käsin. Tarveperusteisuus huomioidaan räätälöimällä koulutusten sisällöt yrityksille kevään 2019 aikana tehtyjen haastattelujen perusteella. Koulutukset tullaan järjestämään pääosin vuoden 2020 aikana. Ne ovat avoimia kaikille halukkaille valtakunnallisesti, joten toteutukset järjestetään etäyhteyden kautta ja koulutusmateriaali jää verkkototeutuksiksi. Koulutusten digitaalisena oppimisympäristönä toimii DigiCampus. Lisätietoa koulutuksista ja aikataulusta on saatavilla Skaala-hankkeen verkkosivuilta.
Menetelmät ja tavoite
Työssä hyödynnetään ammatti- ja aikuiskasvatuksen, kehityspsykologian sekä verkko- ja lähiopetuksen tutkimustietoa. Perinteisesti oppilaitosten tarjoama jatkokoulutus on oppilaitoslähtöistä, jolloin yrityksille tarjotaan suurelta osin tutkintoon valmistavien opintojaksojen pohjalle rakentuvia koulutuksia. Näin ollen koulutusten rakenne, sisältö sekä pedagoginen lähestymistapa ovat muodostuneet päätoimisen opiskelun näkökulmasta, mikä ei välttämättä vastaa opiskelijoiden eikä yritysten tarpeita.
Toiminnalliset ja rakenteelliset tarpeet yrityksille tarjottavissa lyhyehköissä koulutuksissa ovat kuitenkin erilaisia kuin tutkinto-opetuksessa. Itse substanssi voi olla sama kuin tutkinto-opetuksessa, mutta koulutuksen luonne on hyvin toisenlainen. Jatkokoulutus on usein lyhytaikaista, tyypillisesti 1-2 päivästä pisimmillään 1-2 viikkoon. Skaala-hankkeessa muodostetaan neljän tunnin mittaisia moduuleita, joissa käsiteltävä aihealue voi olla laaja ja omaksuttavan tiedon määrä huomattavan suuri. Tiivis toteutustapa vaatii erityistä huomiota pedagogiikkaan, koulutuksen rakenteeseen sekä tukitoimintoihin, jotta oppimistulos on tyydyttävä.
Osallistujilla voi myös olla hyvin vaihtelevat kognitiiviset taidot ja/tai pohjatiedot. Voi olla virheellisiä tai vanhentuneita käsityksiä, joista poisoppiminen on välttämätöntä uuden tiedon omaksumisessa. Merkitysperspektiivi eli tapa tulkita todellisuutta on varttuneella opiskelijalla usein vakiintunut. (Valleala 2007.) Uuden näkökulman omaksuminen lyhyen koulutuksen aikana voi olla haasteellista, joten verkko- ja etätoteutusten tulee kyetä tukemaan tätä sekä hyödyntää opiskelijoiden kognitiivista kapasiteettia. (Juomoja 2018.)
Kirjoittaja: Tuomo Liimatainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa konetekniikan lehtorina ja on mukana Skaala-hankkeessa kouluttajana.
Lähteet:
Juomoja, M. 2018. Kriittinen katsaus aikuisopiskelijoiden verkko-opiskelun oppimistuloksia selittäviin tekijöihin. Pro gradu -työ. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. [Viitattu 7.3.2020]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60766
Skaala. 2020. Skaalautuvilla koulutusmalleilla lisäpotkua liiketoimintaan!. [Viitattu 7.3.2020]. Saatavissa: https://skaala.turkuamk.fi/
Valleala, U. 2007. Oppiiko vanha koira uusia temppuja? Näkökulmia aikuisten opiskeluun ja oppimiseen. Teoksessa: Collin, K. ja Paloniemi S. (toim.) 2007. Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttänä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kuvat:
KUVA 1. Tranmautritam. Woman in Black Tank Shirt Facing a Black Laptop Computer on Brown Wooden Round Table. [Viitattu 2.3.2020]. Saatavilla: https://www.pexels.com/photo/woman-desk-macbook-pro-pen-68761/
