Pelillisyys perheyrittäjän tulevaisuustyön tukena

Suomalaiset perheyritykset ovat moninaisia niin kooltaan kuin taustaltaan, mutta kehittämisen ja kasvun sekä kehittymisen näkökulmasta erottuu kaksi perustyyppiä – kehittäjäperheyritykset ja ylläpitäjäperheyritykset (Varamäki ym. 2022). Myös perheyritysten aikajänne on varsin uniikki – sanotaan, että perheyritysten kvartaali on 25 vuotta (Perheyritysten liitto 2025). Tulevaisuuksien hahmottaminen ja sen tärkeys saavat tässä yhtälössä uudenlaisen merkityksen kehittämisen tyypistä huolimatta, vaikka tulevaisuustyö on nykyisessä muutoinkin turbulentissa maailmassa kaiken kaikkiaan tärkeää yritysten jatkuvuuden ja kasvun mahdollistamiseksi (Parkkonen & Vataja 2019).

Tulevaisuustyötä toteutetaan käytännössä yrityksissä eri tavoin. Varsinkin jo pidempään toimineissa perheyrityksissä kaikenlainen kehittäminen, kuten tulevaisuuden ennakointi ja työstäminen toivottuun suuntaan saatetaan nähdä niin itsestään selvänä osana arjen toimintaa, ettei sitä välttämättä enää hahmoteta erillisenä toimintana. Läpinäkyvyyden ja vaikuttavuuden näkökulmasta olisi tärkeää toteuttaa tulevaisuustyötä suunnitelmallisemmin. Jotta tulevaisuuden uhat ja toisaalta mahdollisuudet tulisivat huomioitua riittävällä tarkkuudella, on kunkin yrityksen johdon syytä määrittää taso, jolla tulevaisuuteen katsotaan.

Systemaattisuuden ei tarvitse näyttäytyä jähmeytenä vaan tulevaisuustyön pariin kannattaa sukeltaa resurssiviisaasti oman yrityksen ja yhteisön tarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Oikein mitoitetuin toimin tulevaisuustyö on ketterää ja arjen liiketoimintaan sidottua. (Ikävalko ym. 2023). Jotta erilaiset sidosryhmät kuten omistajat, henkilöstö, alihankkijat tai asiakkaat saadaan mukaan kehittämiseen, kannattaa tutustua erilaisiin tulevaisuustyön työvälineisiin ja toteutustapoihin. Osallistavin menetelmin luodaan yhteistä kuvaa ja saadaan erilaisia näkökulmia esiin, ja pelillisyys voi tukea haastavaa ja osin abstraktia prosessia helpottaen teorian tuomista käytäntöön. Pelillisyyttä kuvaa eräänlainen leikkimielisyys – hyväntahtoinen kisailu, jossa prosessia jäsennellään pelisääntöjen, pelilaudan tai muiden apuvälineiden avulla pisteitä tai edistystä seuraten (Niemi & Salmenkangas 2021,7).

Vertaisten kanssa muutosta tekemässä

Peilinä Perheyritykselle PEILI -hankkeen (LAB 2025) perheyritysten toimitusjohtajista koostuneessa vertaisten Peilausryhmässä kokeiltiin Sitran tuottamaa Muutospeliä (Sitra 2022). Peli valittiin työstövälineeksi, koska se on vapaasti saatavilla ja siten helposti myös myöhemmin osallistujayritysten hyödynnettävissä. Peliin on lisäksi laadittu erittäin selkeät ohjeet ja tukimateriaali, joten yhteisen kehittämishetken fasilitointi sujuu, vaikka omin voimin perheyrityksen omistajien tai henkilöstön kesken.

Ryhmän yritysedustajat valitsivat käsittelyyn yhteisen muutoksen ”päijäthämäläisten perheyritysten verkostojen tuloksellisempi hyödyntäminen”, jota pelin avulla lähdettiin käsittelemään. Muutoksen valinnassa on tärkeää, että kaikki osallistujat kokevat käsiteltävän teeman omakseen. Muutospeli ohjaa kunnioittavaan ja moniääniseen keskusteluun perinteisen paperisen tai sähköisen pelilaudan äärelle. Valittua teemaa käsitellään kahdeksasta näkökulmasta, joiden avulla tulee käytyä läpi niin muutoksen määrittelyyn, mahdollistamiseen, sen herättämiin tunteisiin ja vaikutukseen liittyviä tekijöitä. Peli on suunniteltu 4–6 henkilölle ja Peilausryhmässä sitä kokeili kolme yrittäjää.

Peli koettiin Peilausryhmässä mukavaksi tavaksi herätellä keskustelua yhteisen aiheen käsittelyyn, joskaan kaikilla työpaikoilla pelillisyyttä tai yhteiskehittämistä ei koeta omaksi tavaksi toimia. Erilaisia käytännönläheisiä, yhteisöllisen kehittämisen apuvälineitä ja tietoa tulevaisuustyön ja ennakoinnin tueksi on tarjolla paljon, joten omaan tarpeeseen löytyy varmasti sopiva tapa kehittää, jotta tieto ja tulkinta muuttuvat toiminnaksi ja sitä kautta kehittämisen ja kasvun tueksi (Aalto ym. 2022; Heponiemi & Suutari 2022).

Lähteet

Aalto, H-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, M. 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.utupub.fi/handle/10024/153465

Heponiemi, K. & Suutari, H. 2022. Merimatka tulevaisuuteen: Ennakoinnin työkirja yrityksille ja elinkeinoelämän toimijoille. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 46. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/756203

Ikävalko, M., Karppinen, H. & Mirola, T. 2023. Liiketoimintamallit murroksessa Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä: Loppuraportti 2023. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 67. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-462-2

LAB. 2025. Peilinä perheyritykselle (PEILI).  Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/peilina-perheyritykselle-peili

Niemi, J. & Salmenkangas, M. (toim.). 2021. Hurahda pelilliseen työotteeseen! Ideoita toiminnallisiin tehtäviin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, OIVA-sarja 43. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/509065/2021%20OIVA%2043%20Hurahda%20pelilliseen%20ty%C3%B6tteeseen.pdf?sequence=2

Parkkonen, P & Vataja, K. 2019. Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja ennakoinnin arviointiin. Futura 38:1, 60–73.

Perheyritysten liitto. 2025. Painopisteet – Johtaminen. Verkkosivu. Viitattu 30.5.2025. Saatavissa https://perheyritys.fi/painopisteet/johtaminen

Sitra. 2022. Muutospeli. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/tyokalut/muutospeli/

Varamäki, E., Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., Tall, J. & Katajavirta, M. 2022. Perheyritykset omistajanvaihdosbarometrissa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 173. Viitattu 16.4.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/779768/B173.pdf?sequence=1&isAllowed=y.