Työyhteisösimulaation pilotointi rakennusmestareiden työturvallisuuden opetuksessa

Rakennusalan työturvallisuuden edistämiseen kohdentuvaa SAFECON-hanketoimintaa integroitiin LAB-ammattikorkeakoulun rakennusmestariopiskelijoiden koulutuksessa keväällä 2021 yhteiskehittämisen ja työyhteisösimulaation avulla. Hankkeessa kehitettiin uudenlaisia toiminta- ja koulutusmalleja työturvallisuuden parantamiseksi pienten ja keskisuurten rakennusalan yrityksille huomioiden eri ikäiset työntekijät ja vierastyövoima. Innovatiivisesti opiskelijoiden kanssa yhteiskehittämisen tuotoksena tuotettiin avointa oppimateriaalia, jota voidaan käyttää työyhteisösimulaation tukimateriaalina. Kuvassa 1 on esitetty työyhteisösimulaation kehitysprosessi.

Hankkeen tavoitteisiin liittyen työyhteisösimulaation ydin oli korostaa vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitystä arvona ja tuottavuutta lisäävänä tekijänä rakennusalan yritykselle. Simulaatiot avaavat uusia mahdollisuuksia asioiden oivaltamiselle ja ratkaisuille ja niiden avulla voidaan siirtää arvokasta hiljaista tietoa (Huotari, V. & Kalalahti, J. 2017).

Vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista

Työpajana toteutuneen työyhteisösimulaation tavoitteena oli tunnistaa omat vahvuudet ja kehittämiskohteet työturvallisuuden edistäjänä, tunnistaa työntekijöiden erilaiset asenteet työturvallisuutta kohtaan sekä osata toimia ratkaisukeskeisesti ja motivoida erilaisia työntekijöitä noudattamaan työturvallisuusohjeita. Työyhteisösimulaatiossa keskusteltiin rakennusalan työturvallisuuden kehittämiskohteista, ideoitiin ratkaisuja ja jaettiin hyviä käytäntöjä. Työpajan skenaariot olivat: työturvallisuushavaintojen tekeminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, läheltä piti -tilanteiden käsittely sekä onnistunut perehdytys. Ennen työpajaa opiskelijat perehtyivät annettuihin aiheisiin itsenäisesti. Työpaja järjestettiin Zoom-etäyhteydellä.

Seurantatehtävinä havainnoitiin vuorovaikutuksen piirteitä, mitä myönteisiä ilmaisuja käytettiin, miten motivoitiin työntekijöitä noudattamaan työturvallisuusohjeita ja toimittiin ratkaisukeskeisesti sekä miten otettiin huomioon ihmisten erilaisuus. Skenaarion jälkeen oppimiskeskustelussa keskityttiin asioihin, missä onnistuttiin, mitä olisi kehitettävää, mitä opittiin ja tuliko henkilökohtaisia oivalluksia.

Arviointia työyhteisösimulaation pilotoinnista

Työyhteisösimulaatio oli uusi kokemus tekniikan opiskelijoille ja opettajille. Opettajat kokeilivat rohkeasti uutta opetuksellista ratkaisua ja olivat oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Hiukan jännitystäkin koettiin uuden äärellä.  Onneksi opiskelijat lähtivät alkuhämmennyksen jälkeen hyvin mukaan ja reagoivat nopeasti työelämälähtöisiin tilanteisiin. Opiskelijoiden palautteiden (n=21) mukaan simulaatio-oppiminen koettiin hyvänä ja uutena tapana oppia, mikä edellyttää valmistautumista sekä selkeää tehtävänantoa ja tilannekuvausta.

Työyhteisösimulaatio toi vaihtelua ja käytännönläheisyyttä opetukseen, mutta fasilitaattoreina toimivat opettajat tarvitsevat simulaatio-ohjaajakoulutusta. Simulaatio-oppimisen tilanteet ovat kokemuksellisia ja aktivoivia harjoituksia, niissä korostuu opiskelijakeskeisyys ja ohjauksellisuus (Keskitalo 2015), ne eivät ole näyttötestejä. Työyhteisösimulaatiota voidaan hyödyntää rakennusalan opiskelijoiden opetuksessa sekä etenkin pienten ja keskisuurten rakennusyritysten henkilökunnan jatkuvassa oppimisessa.

Lähteet

Huotari, V. & Kalalahti, J. 2017.Työ, koulu ja simulaatio ammattiin oppimisessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 1/ 2017. 47–55. [Viitattu 7.10.2021]. Saatavissa: https://akakk.fi/wp-content/uploads/AKAKK-1.2017-NET.pdf

Keskitalo, T. 2015. Developing a pedagogical model for simulation-based healthcare education. Academic Dissertation. Faculty of Education. Rovaniemi: University of Lapland.

Linkit

SAFECON. 2020. Safecon-hankkeen kotisivut. [Viitattu 7.10.2021]. Saatavissa: https://safecon.fi/