Liikunta-alalla työskentelevät ovat monesti tehtävissä, joissa he ovat esillä ja toimivat ohjauksellisissa ja neuvoja antavissa tehtävissä. Tämä edellyttää ulospäinsuuntautuneisuutta ja vuorovaikutustaitoja, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden hyödyntää omaa persoonaa palveluiden ja osaamisen myymisessä ja markkinoinnissa.
Mitä tarkoittaa persoona työvälineenä?
Usein kuulee sanottavan, että tärkein työväline ihmissuhdeammateissa on oma persoona. Mitä persoonalla tarkoitetaan? Persoonaa ja persoonallisuutta määritellään monin tavoin tutkimuskirjallisuudessa ja sille on myös runsaasti arkikielisiä määritteitä. Persoonallisuus voidaan yksinkertaisesti ymmärtää ihmisen yksilöllisinä ominaisuuksina. Siihen kytkeytyvät motiivit, asenteet, arvomaailma, muistot ja kokemukset, suhtautuminen tulevaisuuteen sekä tunneilmaisun ja vuorovaikutuksen tavat. (Ojanen 2019.)
Asiakaspalvelu- ja ihmissuhdetyössä olemme jatkuvasti sekä asiakkaan että oman ihmisyytemme äärellä. Työvälineenä onkin koulutuksen ja työelämäkokemuksen ohella työntekijä itse jättäen asiakkaille kokemuksia niin hyvistä, kuin joskus epäonnistuneistakin kohtaamisista. (Linner Matikka 2020, 76.) Liikunnanohjaajilla työvälineenä näyttäytyy korostuneesti myös oma keho ja ryhmäliikunnan ohjaamista voidaankin kuvata esiintymisammatiksi (Parviainen 2011).
Persoonan merkitys liikuntayrittäjälle
Haaga-Helia- ja LAB-ammattikorkeakoulujen yhteishankkeessa LIPA ‒ Liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen (LAB 2023) kehitetään päijäthämäläisten liikunta-alan yritysten palveluita käyttäjälähtöisesti. Yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa toistuu yrittäjän persoonan merkitys toiminnalle ja asiakkaille.
Persoona voi toimia brändinä ja tuoda asiakkaita, jos osut oikean asiakasryhmän äärelle ja palvelusi kohtaa asiakkaiden tarpeen. Persoona voi sitouttaa asiakkaita ja toimia merkittävänä päätökseen vaikuttavana tekijänä liikuntapalvelujen valinnassa. Ristiriitaa saattaa tuottaa se, kuinka paljon itsestäsi tuot työrooliisi kuitenkin yksityisyytesi säilyttäen. On myös hyvä pohtia, kuinka pitkälle yrityksen palveluntarjontaa voi rakentaa tietyn persoonan varaan, jottei kokonaisuus kärsi mahdollisten henkilöstö- tai omistajamuutosten myötä.
Ammattirooli vai persoona?
Liikunnanohjaaja joutuu työssään ottamaan erilaisia rooleja ja muuttamaan tyyliään riippuen siitä, millainen on ohjattava asiakasryhmä, liikuntakonsepti tai brändi. Eräänlaista epäaitoutta voidaan pitää liikunnanohjaajan ominaisuutena. Liikunnanohjaajien odotetaan olevan (teko)pirteitä, positiivisia ja innokkaita. Myös liikunnanohjaajien kehoon kohdistetaan erilaisia odotuksia. Ylipainoinen ohjaaja voi olla epäuskottava tai jopa koominen, mutta liiallinen laihuuskaan ei kuvasta terveyttä ja hyvinvointia. (Parviainen 2011.)
Asiakaskokemuksen näkökulmasta tapa olla vuorovaikutuksessa on tärkeimpiä persoonan osa-alueita. Vuorovaikutustaitoja on mahdollista harjoitella ja kehittyä niissä. Parhaimmillaan vuorovaikutustilanne sujuu kuin tanssi, jolloin vuorovaikutuksen tanssitaituri osaa herkästi tunnustella toisen rytmiä ja antaa tilaa toisen omille askeleille (Mönkkönen 2018).
Kirjoittajat
Sanna Kangas työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina sekä toimii projektipäällikkönä hankkeessa LIPA – Liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen (LAB 2023).
Tuulia Stellberg työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina sekä toimii asiantuntijana hankkeessa LIPA – Liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen (LAB 2023).
Lähteet
Alonso, M. 2021. Happy man and woman doing acro yoga. Pexels. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/happy-man-and-woman-doing-acro-yoga-7592420/
LAB. 2023. LIPA ‒ Liikuntayritysten liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilua hyödyntäen. Hanke. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lipa-liikuntayritysten-liiketoiminnan-kehittaminen-palvelumuotoilua-hyodyntaen
Linner Matikka, J. 2020. Seuraa punaista lankaa. Tunnista toimintamallisi ihmistyössä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Helsinki: Gaudeamus.
Ojanen, M. 2019. Voiko persoonallisuus muuttua? Jyväskylä: PS-kustannus.
Parviainen, J. 2011. Työn uusi ruumiillisuus. Liikunnanohjaajien keho työvälineenä ja performatiivisuuden pakko palvelutyössä. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning. Vol. 9 (3), 207—223. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87323