Tuuppauksella tarkoitetaan ihmisten hienovaraista ohjaamista päätöksentekotilanteissa tekemään itselleen ja ympäristölleen edullisia, suunniteltuja valintoja ilman, että vaihtoehtoja rajoitetaan tai esimerkiksi hintaa tai saatavuutta muutetaan (Thaler & Sunstein 2009, 6).
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja pysäyttäminen vaatii monenlaisia muutoksia yhteiskunnassa, myös muutoksia ihmisten käyttäytymiseen. Voisiko tuuppaus olla ratkaisu ilmastonmuutoksen kannalta kriittisiin liikenteen päästöihin? Voisivatko kaupungit toimia käyttäytymisen muuttajina ja tuupata asukkaitaan kohti kestävämpiä kulkumuotoja eli kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä?
![[Alt-teksti: aurinkoinen kesäinen puistotie. Nuori isä auttaa taaperoikäistä lasta opettelemaan pyöräilyä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/01/10_2023_Pitaisiko-kaupunkien-tuupata-meita-kohti-kestavia-kulkumuotoja-1024x621.jpg)
Ajatusvinoutumien hyödyntämisellä tuloksiin
Tuuppauksella voidaan tutkitusti vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen (Byerly ym. 2018). Tuuppaus perustuu siihen, että hyödynnetään ihmisillä olevia ajatusvinoumia (cognitive bias). Ajatusvinoumien hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että aiheeseen liittyviä harhoja tunnistetaan ja sen jälkeen suunnitellusti vaikutetaan ihmisten nopeaan päätöksentekoon muuttamalla tilannetta, jossa päätös tehdään. Selkeitä tuloksia on saatu aikaan esimerkiksi oletusvalintoja hyödyntämällä – ihmiset haluavat tehdä valinnat helposti ja nopeasti, joten esimerkiksi oletusvalinta lomakkeessa jää usein voimaan (Bridgeable 2018, 9‒10).
Tuuppausta hyödyntämällä voidaan vaikuttaa tapoihin ja tottumuksiin, nostaa esiin uusia mahdollisuuksia ja tuoda esiin hyviä ja kannatettavia vaihtoehtoja. Ihmiset myös haluavat toimia osana enemmistöä ja tätä voidaan usein hyödyntää, kun esitetään asioita sosiaalisena normina (Kälviäinen 2020, 29).
Liikenteen päästövähennyksiä ei ratkaista yhdellä keinolla
Tuuppaus siis toimii, mutta voiko sitä hyödyntää ratkaisemaan liikkumisen päästövähennyksiä? Esimerkiksi Tampereella tavoitellaan merkittävää muutosta – henkilöautoilun osuuden kaikista matkoista pitäisi vähentyä 15 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä (Tampereen kaupunki 2021, 12). Tätä muutosta mahdollistamassa ovat isot raitiotieinvestoinnit, lähijunaliikenteen kehittäminen sekä investoinnit kävelyn ja pyöräliikenteen edistämiseen.
On kuitenkin laskettu, että edes nämä isot investoinnit kestävään liikkumiseen eivät yksin riitä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan muutoksia monilla eri tasoilla, kuten lainsäädännössä, verotuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Kaikkien kaupunkien on tehtävä toimenpiteitä niin suunnittelukäytännöissä kuin investointien kohdistamisessakin. Tuuppaus ja muut käyttäytymistieteen keinot ovat keinoja muiden joukossa ja ne toimivat parhaiten, kun niillä tuetaan muita muutoksia (Leinonen 2022, 16‒18).
Jos ilmastotuuppaukset olisivat kaupungin ainoita toimenpiteitä liikkumisen muutokseen ohjaamisessa ja sen perusteella muita toimenpiteitä lykättäisiin, sitä voitaisiin pitää jopa viherpesuna (Schubert 2016, 20; Koi & Siipi 2021, 3). Mutta toimiessaan kuin pelaajana muiden joukossa tuuppaus tukee muita muutoksia ja auttaa meitä tekemään itsellemme ja ympäristöllemme parempia valintoja (Leinonen 2022, 39).
Kirjoittajat
Tiina Leinonen on valmistunut YAMK-tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta. Hän työskentelee ohjelmapäällikkönä Tampereen kaupungin palveluksessa Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmassa.
Lasse Torkkeli toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä yliopettajana.
Lähteet
Bridgeable. 2018. Designing for Behaviour Change Toolkit – A Guide to Using Behavioural Economics with Service Design. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://toolkit.bridgeable.com/
Byerly, H., Balmford, A., Ferraro, P. J., Hammond Wagner, C., Palchak, E., Polasky, S., … & Fisher, B. 2018. Nudging pro‐environmental behavior: evidence and opportunities. Frontiers in Ecology and the Environment, 16(3), 159‒168.
Koi, P. & Siipi, H. 2021. Politiikkasuositus – Eettisesti kestävillä tuuppauksilla kohti ilmastoviisasta toimintaa. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://ilmastotuuppaus.fi/wp-content/uploads/sites/4/2021/05/nudge_policybriefetiikka_5.pdf
Kälviäinen, M. 2020. Palvelumuotoilulla käyttäjälähtöistä ympäristövastuullisuutta. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 4. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-332-8
Leinonen, T. 2022. Tuuppaus kaupungin keinoina kohti kestäviä kulkumuotoja – case Tampereen kaupunki. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous/uudistava johtaminen. Viitattu 19.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120626733
Schubert, C.2016. Green nudges: Do they work? Are they ethical? MAGKS Joint Discussion Paper Series in Economics, No. 09-2016. Phillips-University Marburg, School of Business and Economics. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://www.econstor.eu/bitstream/10419/129284/1/847307131.pdf
Tampereen kaupunki. 2021. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma SUMP. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-09/Kest%C3%A4v%C3%A4n%20kaupunkiliikkumisen%20suunnitelma%20SUMP.pdf
Thaler, R. & Sunstein, C. 2009. Nudge – Improving Decisions About health, wealth and happiness. New York: Penguin.
Wiman, H. 2021. Liikenteen sähköistymisellä vähennetään päästöjä – mutta millä muulla voisimme vaikuttaa kaupunkiliikenteeseen? Transdigi-webinaari 23.6.2021. Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://transdigi.fi/fi/uutinen/transdigi-liikenteen-sahkoistymisella-vahennetaan-paastoja-mutta-milla-muulla-voisimme
