Kesä on jälleen tulossa ja kaupunkikuvassa liikkuvalle se tarkoittaa auki revittyjä katuja epäselvine liikennejärjestelyineen. Tästä syystä katurakentamisen maine on ollut pitkään kyseenalainen ja rakentamistapoja kritisoidaan paljon. Kaduilla olevat työmaat aiheuttavat ymmärrettävästi turhautumista, koska niillä on vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen, ympäristöön, arjen toimivuuteen sekä kadun yritysten liiketoimintaan.
Katurakentamisen sekava trendi
Katutyömaiden huonon maineen taustalla on käytössä olleet toimintamallit. Katuja ja kunnallistekniikkaa on rakennettu pitkään periaatteella, jossa jokainen toimija rakentaa kadulle verkostonsa omana hankkeenaan ja rakentaminen ei ole ollut yhteisesti koordinoitua. Tällöin samaa katua on saatettu saneerata vuosittain tai huonoimmassa tapauksessa useita kertoja saman vuoden aikana. Menettelytapa on kadunkäyttäjille ja ympäristölle kuormittavaa mutta myös rakentajille tehotonta. (Traficom 2019.)
Yhteisrakentaminen edistää viihtyvyyttä
Katurakentamisen haasteisiin on haettu viime vuosina ratkaisuja ja nyt osa katuhankkeista toteutetaan yhteisrakentamalla. Yhteisrakentamisen tarkoituksena on kannustaa alueella toimivia operaattoreita (kuten sähkö-, vesihuolto, kaukolämpö- ja katuverkko) rakentamaan tai saneeraamaan katujen alla oleva infraverkostonsa samanaikaisesti yhteisellä työmaalla (Traficom 2022). Yhteisrakentamista ohjataan myös lainsäädännöllä ja toimintamalleja kehitetään valtakunnallisesti (Paavilainen 2017, 6).
Yhteisrakentamishankkeissa työvaiheita, kuten rakentajiakin on enemmän kuin erillishankkeissa, joten niiden kesto on useimmiten jopa kuukausia pitempi yksittäisiin erillishankkeisiin verrattuna. Toisaalta katua ei välttämättä jouduta kaivamaan taas uudelleen auki toisen toimijan verkostorakentamisen yhteydessä, jolloin rakentamisien kokonaisaika on lopulta lyhyempi. Yhteisrakentamisen hyvästä periaatteesta huolimatta täytyy muistaa, että kunnallistekninen infrastruktuuri voi rikkoutua, jolloin yhteisrakentaminen ei yleensä ole vaihtoehto. Alueelle voidaan vaatia myös hätäkorjaus esimerkiksi kaukolämpö- tai vesihuoltoputken vaurioituessa.
Yhteisrakentaminen ja -toiminta voi tuntua itsestään selvältä, mutta toimijoiden suuri määrä, jokaisen toimijan erilaiset lähtökohdat rakentamiseen sekä epäselvät prosessimallit tuovat vielä haasteita yhteistoimintaan ja sen koordinoimiseen. Niin rakentajilla kuin kadunkäyttäjillä on kuitenkin yhteinen tavoite ja toive: saada katutyöt mahdollisimman nopeasti valmiiksi ja rakentaa kestävällä ja resurssitehokkaalla tavalla, jotta katua ei jouduttaisi avaamaan seuraavina vuosikymmeninä.(Heikinoja 2022.)
Kirjoittajat
Annika Heikinoja, LAB-ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka valmistuu insinööriksi huhtikuun 2022 lopussa. Heikinojan yhdyskuntasuunnitteluun liittyvässä opinnäytetyössä pureuduttiin Lahden yhteisrakentamisen kehittämiseen.
Jussi Kuusela, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan lehtorina.
Lähteet
Heikinoja, A. 2022. Yhteinen kunnallistekninen työmaa ja suuret kaukolämpöjohdot: yhteisrakentamisen kehittäminen Lahdessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 5.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074674
Paavilainen, J. (toim.) 2017. Yhteinen kunnallistekninen työmaa: tilaajien välinen sopimus. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Viitattu 5.4.2022. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2017/1803-yhteinen-kunnallistekninen-tyomaa
Traficom. 2019. Yhteisrakentamisesta hyötyvät kaikki. Youtube-video. Viitattu 5.4.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=4EIAFM5YTEE
Traficom. 2022. Mitä yhteisrakentaminen tarkoittaa? Viitattu 5.4.2022. Saatavissa https://www.traficom.fi/fi/viestinta/viestintaverkot/mita-yhteisrakentaminen-tarkoittaa
Linkit
Linkki 1. Heikinoja, A. 2022. Yhteinen kunnallistekninen työmaa ja suuret kaukolämpöjohdot: yhteisrakentamisen kehittäminen Lahdessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 5.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074674
