Projektien käyttäminen julkisella sektorilla on kasvanut suuresti monissa maissa (Godenhjelm ym. 2015, 327). Projektien voimakkaan lisääntymisen myötä voidaan puhua julkisen sektorin projektoitumisesta. Ilmiö on kasvanut erityisesti Euroopan Unionin myötä. Projektoituminen aiheuttaa rakenteellisia muutoksia julkiselle sektorille. (Godenhjelm 2016, 64.) Euroopan unioni tukee sosiaalisia investointeja useiden projektirahastojen kautta, ja EU:n projektirahoitusjärjestelmien myötä projektityöskentely ja projektilogiikka lisääntyvät. (Fred & Hall 2017, 186; Fred 2018, 33.)
Projektitoiminnan lisääntyminen näkyy myös sote-palveluissa. Suomessa 2000-luvulla suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista on toimeenpantu kansallisten ohjelmien yhteydessä. Projekteja ja hankkeita on käytetty uudistusten välineenä, ja niiden määrä onkin kasvanut melko suureksi kunnallisissa hyvinvointipalveluissa. (Ahosola & Lumme-Sandt 2019, 229.) Projektityö on nähty ratkaisuna sosiaali- ja terveystyön kehittämiseen. Projektityö ei kuitenkaan ole yksiulotteista. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on ominaisuuksia, jotka asettavat haasteita projekteille. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat poikkeuksellisen monimutkaisia, minkä vuoksi projektityön kriittiselle tarkastelulle onkin tarvetta. (Suhonen & Paasivaara 2015, 3–4.)
Kaikilla organisaatioilla ja palveluilla on haasteita toimintatavoissaan tai palveluissaan. On tärkeää, että sosiaalityön ja sosiaalihuollon toimintaympäristöissä, joissa projekteja toteutetaan, pyritään usein parantamaan alan palvelujen tehokkuutta, rakennetta, prosessia, laatua tai laajuutta. Sosiaalityön ja sosiaalihuollon selkeä haaste on se, että projektien odotukset sekä vaatimukset saattavat olla ajoittain vaihtelevia ja muuttua poliittisen päätöksenteon, tutkimustulosten, palvelunkäyttäjien tai ammattilaisten suositusten perusteella. Tämä voi aiheuttaa haasteita projektipäälliköille, joiden vastuulla on toteuttaa projekti sovittujen kustannusten ja määriteltyjen tulosten mukaisesti. (Spolander & Martin 2012, 19–20.)
Projektoitumisesta tarvitaan lisää tutkimustietoa
Honkasen (2024) integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli lisätä tietoa sosiaalialan projektijohtamisen osaamisvaatimuksista. Tutkimus laajennettiin koskemaan julkista sektoria, sillä sosiaalialan projekteista oli vähän tutkimustietoa saatavilla. Tulosten mukaan julkinen sektori on projektoitunut. Sosiaalialaa kehitetään projektien avulla, mutta niiden vaikutukset jäävät usein epäselviksi, eikä projekteissa kehitetty toimintamalli jää pysyväksi toimintatavaksi. Julkisen sektorin toimintaympäristön ominaispiirteet tulee huomioida projektityöskentelyssä ja projektijohtamisessa nykyistä paremmin. Julkisen sektorin ja sosiaalialan projekteista tarvitaan lisää tutkimustietoa. (Honkanen 2024.)
Projektien ja projektijohtamisen systemaattinen hyödyntäminen hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on edelleen tarpeellista julkisen sektorin vähenevien resurssien näkökulmasta.
Lähteet
Ahosola, P. & Lumme-Sandt, K. 2019. Vanhustyön kehittämishankkeet vanhuspalvelujär-jestelmän vastuita rakentamassa. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. Vol. 27 (3), 228–245. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa DOI https://doi.org/10.30668/janus.69647
Fred, M. 2018. Projectification The Trojan horse of local government. Väitöskirja. Lundin yliopisto. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://lucris.lub.lu.se/ws/portalfiles/portal/37164681/Fred2018_Projectification_the_Trojan_horse.pdf
Fred, M. & Hall, P. 2017. A Projectified Public Administration. How Projects in Swedish Local Governments Become Instruments for Political and Managerial Concerns. Statsvetenskaplig tidskrift. Vol. 119 (1). Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://journals.lub.lu.se/st/article/view/16647
Godenhjelm, S. 2016. Project organisations and governance – processes, actors, actions and participatory procedures. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/items/1c4e64e7-505b-4e73-aac8-e02cb4ed4dfb
Godenhjelm, S., Lundin, R. A. & Sjöblom S. 2015. Projectification in the public sector – the case of the European Union. International Journal of Managing Projects in Business. Vol. 8(2). Viitattu 18.5.2024. Saatavissa DOI https://doi.org/10.1108/IJMPB-05-2014-0049
Honkanen, R. 2024. Projektijohtaminen sosiaalialalla: Integroiva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314645
Spolander, G. & Martin, L. 2012. Successful Project Management in Social Work and Social Care: Managing Resources, Assessing Risks and Measuring Outcomes. E-kirja. London & Philadelphia: Jessica Kingsley Publishers.
Suhonen, M. & Paasivaara, L. 2015. Project work in Finnish KASTE projects. Scandinavian Journal of Public Administration. Vol. 19 (1), 3–19. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/274008620_Project_work_in_Finnish_KASTE-projects TheDigitalArtist. 2017. Projektihallinta, suunnittelu. Pixabay. Viitattu 18.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/projektinhallinta-suunnittelu-2738521/
![[alt-teksti: hanketiimi on kokoontunut hankkeen roll-upin viereen ryhmäkuvaa varten.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/343_2024_Euroopan-voimin-hyvinvointia-edistamassa-510x510.jpg)
