Hiukka 2.0 -hankkeen toimeksiantona suunniteltiin ergonominen puhdistusväline öljyturman siivoamiseen. Suunnitteluprosessia toteutettiin tutkivan oppimisen menetelmällä; öljyntorjunta tuli tutuksi laajan teoreettisen aineiston avulla. Linkki Hiukka 2.0 -hankkeen projektisivuille. (LAB 2023.)
Materiaalivalinnat, työstömenetelmät ja tarkoituksenmukaisuus
Tuotesuunnittelussa edetään ideoinnista luonnostelun kautta konseptointiin. Konseptoinnin apuna käytetään konkretisointia, eli tehdään ideasta toimiva prototyyppi. Prototyypin avulla on mahdollista testata tuotteen toimivuutta, oikeat mittasuhteet ja ergonomisuus. Tässä vaiheessa prototypoinnin tarkoitus oli todentaa konseptin fyysinen toimivuus ja viimeistellä ergonomiset seikat, kuten mittasuhteet. Prototyypin materiaalit ja työstömenetelmät valikoituivat tuotetestauksen tarpeen sekä suunnittelijan osaamisen perusteella. Materiaaleiksi valikoitui muovi, vaneri ja metalli (kuva 1).
Prototyypit valmistettiin puu- ja metallipajalla, lisäksi niissä käytettiin 3D-tulostimia sekä laserleikkuria. 3D-tulostaminen ja laserleikkurin hyödyntäminen vaativat enemmän valmistelua ja erikoisosaamista, mutta mahdollistivat samalla monimutkaisempien ja tarkkojen osien valmistamisen. Sivutuotteena 3D-malleista saatiin pienillä muutoksilla näyttäviä visualisointeja, joita käytettiin kurssin loppuesityksessä (kuva 2).
Käyttäjätestaus ja iterointi
Prototyypeistä saatiin käyttäjäpalautetta osana WWF:n öljyntorjuntajoukkojen koulutuspäivää Kotkassa keväällä 2023 (kuva 3). Palautetta voidaan käyttää konseptien jatkotyöstöön ja hankkeen edistämiseen tulevaisuudessa. Prototypointi on osa muotoilutehtävän testausta ja hyödyttää sitä, kun tuote annetaan toisen ihmisen kokeiltavaksi ja täten saadaan tuoretta näkökulmaa käyttäjäkokemuksesta sekä tehtyjen ratkaisuiden toimivuudesta. Käyttäjiltä saadut havainnot poikkeavat usein suunnittelijan oletuksista.
Lisähavainnot käyttäjätestauksen hyödyistä
Erilaisten käyttäjätestauksien järjestäminen säännöllisesti prototypointivaiheessa eri kohdeyleisöille on hyödyllistä. Yksin ratkaisuja suunnitellessa omaan ideaansa tunneloituu ja saattaa sokeutua muilta ratkaisuilta. Prototypoinnin pohjimmainen tarkoitus saattoi unohtua tekemisen tiimellyksessä, jolloin käyttäjänäkökulma muistutti suunnittelijaa alkuperäisestä ratkaistavasta ongelmasta. Raakaprototyyppiä tehdessä ei kannata vielä keskittyä liikaa yksityiskohtiin, vaan edistää sekä tutkia muotoilutehtävää kokonaisvaltaisemmin.
Kirjoittajat
Sakari Ritvasalo on LAB-ammattikorkeakoulun teollisen muotoilun opiskelija, joka on tällä hetkellä erityisen kiinnostunut ergonomiaa edistävistä ja käyttäjäkeskeisistä ratkaisuista.
Paula Nurminen on teollinen muotoilija, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana, ja hän on toiminut Hiukka 2.0 -hankkeessa projektipäällikkönä. Nurminen on öljyntorjuntajoukkojen jäsen ja kiinnostunut elämää helpottavista ja ylläpitävistä muotoiluratkaisuista.
Linkit
Linkki 1. LAB. 2023. Hiukka 2.0 – Hius- ja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana. Viitattu 22.8.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hiukka2
